Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – “Tämä on askel kohti parempaa”

Eduskunta käsitteli viime vuonna kansanedustaja Ari Koposen jo ennen kansanedustajaksi valintaansa alulle panemaa kansalaisaloitetta, jossa esitettiin alakouluihin ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta. Aloitteella oli yli 52 000 allekirjoittajaa, mutta keinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Nyt hallituksen toteuttama “sitouttavan yhteistyön malli” on hyvin samankaltainen Koposen aloitteen kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen alulle panemassa kansalaisaloitteessa asitettiin alakouluihin henkilöitä, jotka toimisivat koululaisten arjessa ja pystyisivät eheyttävään ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Kansalaisaloitteen taustalla oli onnistunut pilottihanke keravalaisesta Killan alakoulusta.

– Koulumaailman ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin yli puoluerajojen, mutta ratkaisukeinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Sivistysvaliokunta piti silti tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja etsiä niistä saatujen kokemusten perusteella paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen puuttumiseksi, kertoo Koponen.

Aivan kuin Koposen malli

Nyt hallitus opetusministeri Li Anderssonin johdolla toteuttaa kansalaisaloitteen kaltaista uutta “sitouttavan kouluyhteistyön mallia”. Mallissa ns. ylimääräinen aikuinen, esimerkiksi sote-puolen henkilö, tuodaan kouluihin toimimaan joustavasti apua tarvitsevien oppilaiden yksilöllisenä tukena ja etsimään ratkaisuja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Valtionavustusta myönnettiin 25 pilottihakemukselle, joihin osallistuu yhteensä 139 opetuksen järjestäjää.

– Malli on käytännössä identtinen kansalaisaloitteeni kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Keravalla kokeiltua pilottia ollaan laajentamassa. Malli auttaa varmasti parantamaan opettajien jaksamisessa sekä oppimistuloksia ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja se on jälleen yksi konkreettinen apukeino kouluille kiusaamis- ja väkivaltaongelmien ratkaisemiseksi, Koponen jatkaa.

Opetusministerin toive

Viime viikolla asia nousi esiin myös eduskunnan salikeskustelussa, ja opetusministeri Andersson kertoi toivovansa mallin vakinaistamista tämän hallituskauden aikana.

– Olisihan se upeaa, jos kansalaisaloitetta vastaava malli saataisiin kattamaan koko Suomi. Kiitos kaikille niille yli 50 000 ihmiselle, jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen loppuvuonna 2018 sekä tuusulalaiselle Katja Kykkäselle, joka oli luomassa aloitteen toimintamallia. Täytyy muistaa, että vain hyvinvoiva lapsi voi oppia, ja tämä tulee olemaan yksi askel kohti parempaa, päättää Koponen.