Hallitus tahtoo työllistää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet Suomeen – Purra: ”Korona tarjosi vihervasemmistolle keinon saada hanke läpi vähin äänin”

Eduskunnan käsiteltäväksi tulleessa ulkomaalaislain muutosesityksessä kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jopa täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen saaneille annettiin samalla työoikeus.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomauttaa, että turvapaikkapolitiikan yhä tiiviimpi yhdistäminen työperustaiseen siirtolaisuuteen lisää väärinkäytöksiä molemmissa ja pahentaa matalapalkkamaahanmuuttoon liittyviä ongelmia, kuten alipalkkausta ja hyväksikäyttöä.

Purra kertoi maanantaina Tuumaustunnilla, että koronan varjolla hallitus pyrkii muun muassa tuomaan lisää halpatyövoimaa Suomeen, vaikka monella alalla on jo nyt merkittävää kotimaista työttömyyttä.

Vihreän sisä- ja ulkoministerin kaudella maahanmuuttoa vaivihkaa helpotetaan ja sen kustannuksia lisätään myös poikkeusoloissa, eivätkä muut hallituspuolueet juuri uskalla puuttua asiaan.

– Kevään aikana eduskunta joutui käsittelemään useita maahanmuuttoon liittyviä hallituksen esityksiä ja hankkeita, joita on tuotu eduskuntaan ja valiokuntiin ja jotka on hyväksytty käytännössä ilman minkäänlaista laajempaa huomiota, Purra paheksuu.

Rinne möläytti hankkeesta jo viime vuonna

Eduskunnan käsiteltäväksi tulleessa ulkomaalaislain muutosesityksessä haluttiin yhdistää matalapalkka-alan ”huutava työvoimapula” ja humanitaarinen maahanmuutto toisiinsa. Purra sanoo, että kyseessä on hyvin merkittävä ja perustavanlaatuinen muutos Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

– Esityksessä helpotettiin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuksia poistamalla kokonaan karenssiaika, jonka jälkeen saa työskennellä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jopa täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen saaneille annettiin samalla työoikeus. Tätä vihervasemmisto on ajanut pidempään, ja korona tarjosi keinon saada se läpi vähin äänin.

Purra muistuttaa, että sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti jo viime vuonna saman asian Ylen vaalikeskustelussa.

– Sitä pidettiin rinnemöläytyksenä, mutta eihän se pelkkä möläytys tietenkään ollut. Sitä ei vaan olisi demarien puoluetoimiston mielestä kannattanut tuoda esille vielä ennen vaaleja.

Kokoomus ei ole juuri reagoinut

Purra korostaa, että toinen suuri oppositiopuolue, kokoomus ei ole esitykseen pahemmin reagoinut.

– Kokoomus yritti esitellä valiokunnassa vähän hampaitaan tässä yhteydessä. Mutta se ei kantanut kovin pitkälle ja muistutettakoon, että viime kaudella sisäministeri Kai Mykkäsen johdolla puolue esitteli samaa innovaatiota – kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat töihin.

– Tiedämme, että ennen lakimuutostakin turvapaikanhakijat saivat tehdä töitä 3-6 kuukauden jälkeen, riippuen siitä, olivatko paperit mukana vai hukassa. Nyt kuka tahansa aiemmin turvapaikkaa hakemaan tullut voi siirtyä töihin, siis jopa vaikka hänen henkilöllisyytensä ei olisi tiedossa.

Turvapaikanhakijat eivät muutenkaan juuri käy töissä

Purra huomauttaa, että jo etukäteen tiedetään hyvin, että turvapaikanhakijat eivät muutenkaan juuri edes käy töissä.

– Myös suojeluaseman saamisen jälkeen työllisyysaste on hyvin alhainen. Kyseinen esitys ei myöskään luvannut tähän muutosta. Sen työllisyysvaikutuksissa esitettiin arvio joistakin kymmenistä työllistyvistä. Keskusta yritti puolustaa päätöntä hanketta väittämällä, että nyt tarvitaan jokainen käsipari.

– Turvapaikkapolitiikan yhä tiiviimpi yhdistäminen työperustaiseen siirtolaisuuteen lisää väärinkäytöksiä molemmissa ja pahentaa matalapalkkamaahanmuuttoon liittyviä ongelmia, kuten alipalkkausta ja hyväksikäyttöä. Turvapaikkapuhuttelun lopputuloksella on yhä vähemmän merkitystä, mutta sitä erityisesti vihreät tietysti haluavatkin.

Hallitukselta lisärahaa 21-25-vuotiaiden maahanmuuttajien palveluihin

Purra kertoo, että jo seuraava hallituksen maahanmuuttoa helpottava esitys on menossa maaliin suuren salin äänestysten myötä tällä viikolla.

– Kotouttamislain muutoksen myötä maahan niin sanottuna ”yksintulleena alaikäisenä” saapuneiden tukemista ja palveluita lisätään, kun he ovat 21-25-vuotiaita. Tämä perustuu siihen, että lastensuojelun jälkihuoltoa on vuoden alussa nostettu koskemaan tuon ikäisiä. Eli nämä maahanmuuttajanuorukaiset rinnastetaan jo lainsäädännön tasolla lastensuojelutapauksiin. Tämäkään esitys ei edes etäisesti liity peltoihin eikä ruokahuoltoon, mutta sitäkin alettiin kiireellisesti käsitellä korona-aikana.

– Pelkästään vuosina 2015–2017 tulleiden joukossa on niin paljon näitä henkilöitä, että lain piiriin kuuluvien joukko on arvion mukaan jo nyt noin 2000 henkilöä. Ja kuten tiedämme, Kreikasta ollaan siirtämässä juuri lisää. UNHCR:n tilastojen mukaan lähes kaikki ovat lähes täysi-ikäisiä miespuolisia. Useimmat tekevät perheenyhdistämisen, joten henkilöiden lukumäärä moninkertaistuu.

Yli kaksi kolmesta alaikäisenä tulleesta valehtelee ikänsä

Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan muutama vuosi sitten lähes 70 prosenttia itsensä alaikäiseksi ilmoittaneista turvapaikanhakijoista antoi iästään vääriä tietoja.

– Lakiesityksen mukaan valtio maksaa kaikki ikärajan nostamisesta aiheutuvat kustannukset kunnille. Tämä tietysti vahvistaa jo olemassa olevaa kannustinta, jonka perusteella kunnan kannattaa ottaa vastaan humanitaarisia maahanmuuttajia. Näin ei tietenkään oikeasti ole. Kustannukset ovat valtavia. Uudessa lisätalousarviossa Kreikasta tulevillekin on jo määritetty rahaa. En tiedä, onko se koronatoimi vai elvytystä, mutta näin on.

– Kreikasta siirrettävien osalta hanke siis etenee. Pelkästään tähän uppoavalla rahasummalla avustettaisiin merkittävästi paremmat olot leirillä huomattavasti suuremmalle määrälle ihmisiä, Purra sanoo.