

Paula Alatalo. Arkistokuvaa.
Härski poliittinen vääntö Kemijärvellä jatkuu: PS-valtuutettua yritetään savustaa pois luottamustehtävistä, valtuusto jätti toistaiseksi asian pöydälle
Kemijärven kaupunginvaltuustossa käsiteltiin maanantaina laittomasti irtisanotun kaupungin henkilöstöpäällikön, perussuomalaisten valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Paula Alatalon asemaa jatkaa luottamustehtävissään. Asian etenemistä on pyritty vauhdittamaan valtavalla kiireellä, ja niinpä virheiltäkään ei ole vältytty.
Kemijärven valtuuston esityslistalla maanantaina kolmantena asiana käsiteltiin perussuomalaisten valtuutetun ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Paula Alatalon vaalikelpoisuuden menettämistä Kemijärven kaupungin luottamustoimista. Valtuusto ei kuitenkaan tehnyt asiassa päätöstä, vaan asia jätettiin pöydälle myöhemmin ratkaistavaksi.
Vaalikelpoisuuden menettäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Alatalo ei voisi jatkaa Kemijärven valtuutettuna. Hänet valittiin Kemijärven valtuustoon 2021. Henkilöstöpäällikkö on kuntalain mukaan kunnanhallituksen alainen viranhaltija, joka ei voi samalla olla luottamustehtävässä.
Kaupungin irtisanominen oli laiton
Kemijärven kaupunki irtisanoi laittomasti Alatalon loppuvuonna 2020, mutta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus viime kuussa antamassaan ratkaisussa katsoi, ettei irtisanomiselle ollut esitetty lainmukaisia perusteluita. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen.
Tällä hetkellä henkilöstöpäällikön tehtäviä hoitaa Kemijärvellä eri viranhaltijoita, mutta kaupunki on ilmoittanut oikeuden päätöksen vuoksi palauttavansa henkilöstöpäällikön viran.
Sinisistä kokoomukseen loikannut valtuustojohtaja toimi vauhdikkaasti
Sinisissä 2017 alkaen vaikuttanut Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Torvinen kiirehti ilmoittamaan sähköpostitse Alatalolle heti hallinto-oikeuden ratkaisun tultua tietoon, että oikeuden ratkaisu tarkoittaa samalla Alatalon olevan kuntavaaleissa vaalikelvoton – ja siten Alatalo ei voisi toimia valtuustossa, joskin asia vaatisi vielä käsittelyn valtuustossa.
Tällä hetkellä Alatalo toimii Pelkosenniemellä hyvinvointijohtajana, eikä hän siis ole edes ehtinyt palata henkilöstöpäällikön virkaansa. Lapin Kansalle antamassaan haastattelussa Alatalo ihmettelee valtuuston ja puheenjohtaja Torvisen kiirettä, sillä hän ei ole ehtinyt työskennellä henkilöstöpäällikkönä sen jälkeen, kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi irtisanomispäätöksen kumoavan ratkaisun.
– Pelkkä virkasuhde ei tee minua vaalikelvottomaksi, ja vasta todellisen työssäolon pitäisi käynnistää arviointi siitä, voinko toimia valtuutettuna, Alatalo sanoo.
Jätettiin myös kutsumatta kokoukseen
Kemijärvellä on pidetty valtavaa kiirettä Alatalon syrjäyttämiseksi valtuustosta, sillä aikaisemmin syyskuussa ehti myös olla kaupunginhallituksen kokous, jonne Alataloa ei kutsuttu, vaan kutsu lähetettiin varajäsenelle.
Perussuomalaisten valtuutettu Kemijärvellä ja perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja, Alatalon puoliso Juhana Kelloniemi sanoo Suomen Uutisille, että käynnissä olevassa prosessissa tosiasiallisena tarkoituksena näyttää vain olevan päästä eroon perussuomalaisesta valtuutetusta.
– Kysymys siitä, että ei olisi enää kelpoinen toimimaan valtuutettuna ja kaupunginhallituksessa on erittäin tulkinnallinen, ja tässä on vedetty mutkia suoraksi. Tulkinta vaalikelpoisuuden menettämisestä ja luottamustoimen päättymisestä on tehty yksipuolisesti ja ilman neuvotteluja, vaikka Alatalo ei ole edes aloittanut virassa, eikä ole tietoa, onko hän edes palaamassa takaisin tehtävään, eikä siitä ole häneltä kysytty, Kelloniemi sanoo.
Oliko tarkoitus näpäyttää muitakin?
Kemijärven kaupunki on kysynyt tilanteessa neuvoa Kuntaliitolta. Alatalon vaalikelpoisuus on Kuntaliiton mukaan käsiteltävä Kemijärven kaupunginvaltuustossa.
Kelloniemi katsoo että meneillään olevassa kokonaisuudessa on tarkoitus näpäyttää myös häntä henkilökohtaisesti.
– Kemijärven kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtaja ovat mielestäni painostaneet myös minua työssäni, sillä olen saanut kirjallisen varoituksen, mutta minulle ei ole voitu perustella miten, missä, milloin ja ketä kohtaan epäasiallista käytöstä toimestani on tapahtunut.
– Toimin kaupungin kulttuuriohjaajana, ja työhöni liittyen ei ole ollut negatiivista huomautettavaa. Silti olen saanut varoituksen ja asia on nyt ollut Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ratkaistavana jo puolitoista vuotta.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













