LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Hongisto ihmettelee koululaisen Suomi-leijonakorun käytöstä syntynyttä kohua.
Pääkaupunkiseudun erään peruskoulun opettajan uutisoitiin kieltäneen 8-vuotiasta poikaa pitämästä hänen joululahjaksi saamaansa leijonariipusta. Poika oli kertonut asiasta murheellisena äidilleen koulusta tulonsa jälkeen.
Opettaja oli perustellut kieltoaan vanhemmille Wilma-järjestelmän kautta. Hänen mukaansa poika provosoi korullaan monikulttuurisessa koulussa viestien sopimattomasta asenteesta.
”Valtiolliset tunnukset arvojemme korostamista”
Saamansa kansalaispalautteen perusteella Hongisto kummastelee, onko Suomen valtiollinen tunnus – leijona – rasistinen tunnus, jota ei tule kantaa koruna. Tulisiko se poistaa valtiolippumme keskeltä ja tulisiko Suomen leijonavaakunasta myös luopua.
Kansanedustajaa kummastuttaa toisen luokan opettajan toiminta ja hänen henkilökohtainen asenteensa.
– Eikö hänen tulisi monikulttuurisessa koulussa opettaa monikulttuurisia lapsia kotoutumaan Suomeen, suomalaisuuteen ja suomalaisiin arvoihin? Valtiolliset tunnukset ovat osa kansallisten arvojemme korostamista ja niiden esille tuontia, Hongisto painottaa.
Viesti tarkoitettu vanhempia vastaan?
Toisaalta Hongisto miettii sitä, mitä peruskoulun toisella luokalla olevat tietävät rasismista, monikulttuurisuudesta ja sopimattomien asenteiden viestinnästä.
– Oliko opettajan viesti suunnattu pojan vanhempia vastaan?
Hongisto kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko leijonakorujen ja vastaavien valtiollisten tunnusten käyttökielto kouluissa tai oppilaiden vaatetuksessa opetusministeriön virallisen kannan mukainen, jos ei ole, niin mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä asian oikaisemiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.
Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
DEI‑ideologia on parhaat päivänsä nähnyt. Julkisuudessa monet ovat arvelleet näin käyneen ainakin Yhdysvalloissa, jossa useat tunnetut yritykset ovat lopettaneet julkisuushakuiset yhdenvertaisuuskampanjansa ja niihin liittyvät työtehtävät.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
