

LEHTIKUVA
Immonen fossiilittoman liikenteen työryhmän raportista: Tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tyrmää liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraportissa esitettävät polttoaineveron korotusten ja liikenteen kansallisen päästökaupan kaltaiset toimet, joilla lisättäisiin merkittävästi elinkeinoelämän kustannuksia.
Hallitus pohtii parhaillaan toimenpiteitä, joilla liikenteessä voitaisiin saavuttaa vielä tähän mennessä määriteltyjen päästövähennystoimien lisäksi tarvittavat lisäkeinot 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseksi.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on yhdessä liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen kanssa tänään ilmoittanut jättävänsä eriävän mielipiteen työryhmän raporttiin.
Yrittäjien huoli otettava vakavasti
Olli Immosen mukaan näyttää siltä, että työryhmän raportissa esitettävät toimet tulevat kohtelemaan erittäin epäreilusti suomalaista elinkeinoelämää.
– Liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen huoli on otettava vakavasti. On valitettavaa, ettei työryhmä halunnut ottaa tarkasteluun liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen esittämiä lukuisia eri keinoja, joilla pystyttäisiin vähentämään päästöjä ilman, että aiheutettaisiin merkittävää haittaa yritysten kilpailukyvylle.
– Liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen laatiman tiekartan mukaan yksistään tieverkon kunnon parantamisella voidaan kattaa lähes 10 prosenttia 1,4 miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta. Miksi esimerkiksi tätä päästövähennyskeinoa ei ole otettu raportin laskelmiin mukaan? Immonen ihmettelee.
Luvassa hurjia veronkorotuksia
SKAL:n mukaan raportti antaa väärän kuvan polttoaineveron korotusten vaikutuksesta päästöjen vähentämiseen ja vähättelee niiden vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.
Raportin päästövähennyksistä 60 prosenttia esitetään saavutettavan polttoaineiden hinnan korotuksilla joko kansallisen päästökaupan tai polttoaineveron korotuksen kautta.
– Tämä päästövähennystavoitteen saavuttaminen vaatisi todella suuret korotukset polttoaineen hintoihin nopealla aikataululla. Tällä olisi väistämättä erittäin vakavia seurauksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tosiasiassa polttoaineveron korottaminen ei ole välttämätöntä päästövähennysten saavuttamiseksi, Immonen sanoo.
Hallituksen keksittävä muita keinoja
Liikenteen ja kuljetusalan järjestöt julkaisivat toukokuussa 2020 oman vähäpäästöisen liikenteen tiekarttansa, jossa ne esittävät laskelmiin ja tutkittuun tietoon perustuvia konkreettisia keinoja liikenteen 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseen. Alan tiekarttaraportin 24:stä eri keinosta keskeisimpinä tavaraliikenteen keinoina nähtiin tieverkon kunnossapidon parantaminen, logistiikan ja kuljetusten digitalisaatio, jakeluvelvoitteen kannustavuuden lisääminen ja HCT-kaluston yleistyminen.
Liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen mukaan digitalisaatioon liittyviin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa sähköiset rahtikirjat, paluulogistiikan suunnittelu, kuormien yhdistely ja reittien optimointi sekä kuljettajaa taloudellisessa ajotavassa avustavat järjestelmät. Yritykset kehittävät logistista tehokkuuttaan jo yksistään markkinasyistä.
– Hallituksessa ei näytä olevan mitään haluja pyrkiä vähentämään päästöjä tavalla, jossa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutukset kansalliseen kilpailukykyyn. Suomessa tulee luopua sellaisista keinoista, jotka nostavat kuljetuskustannuksia. Hallituksen on otettava liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen viesti vakavasti, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- fossiilittoman liikenteen työryhmä SKAL päästövähennystavoitteet elinkeinoelämä kuljetusala veronkorotukset polttoaineiden hinta Yritykset ilmastopolitiikka perussuomalaiset hallitus Olli Immonen Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”

Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – ”Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus ajaa kilpailukykyä polvilleen – ”Syinä kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja kasvava verorasitus”

Mäkelä: Puheet kuuden tunnin työpäivistä tai polttoaineiden hinnan korotuksista on lopetettava välittömästi – ”Viimeinen niitti investoinneille ja teollisuuden työpaikoille”

Tavio muistutti päästövähennystavoitteiden kanssa intoilevaa ministeri Harakkaa: Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset

Wihonen: Miten estetään räjähdysmäinen konkurssien kasvu?

Ari Koponen: ”Huijataanko suomalaiset sähköautoihin väliaikaisilla tukimuodoilla?”

Kiina päästää viidessä tunnissa sen, mitä Suomi vähentää liikennepäästöjä vuoteen 2030 mennessä – Ranne: ”Kannattaako tämän kuittaamiseksi uhrata Suomen menestyminen?”

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.