Immonen kysyi islamistivankeja koskevasta tiedonvälityksestä viranomaisten välillä – kokoomusministeri väisti kysymyksen ja vastasi aiheen vierestä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sai ympäripyöreän “vastauksen” kirjalliseen kysymykseensä, jossa hän tiedusteli, miten hallitus aikoo mahdollistaa viranomaisten välisen yhteistyön liittyen vankien radikalisoitumiseen.

– Aikooko hallitus sallia oma-aloitteisen tietojen luovuttamisen ja tietojen analysoinnin ja aikooko hallitus kiirehtiä, että muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian? Immonen tiedusteli.

Poliisilla ei tietoa vankien käyttäytymisestä

Immonen viittasi laintulkinnan muuttumiseen, jonka vuoksi vankilaviranomaisilla ei ole enää oikeutta ilmoittaa oma-aloitteisesti muille viranomaisille vankien radikalisoitumisesta. Kyseisen linjauksen mukaan esimerkiksi suojelupoliisi saa tietoa tällaisista henkilöistä vain, jos osaa sitä kohdennetusti kysyä.

– Tosiasiassa poliisilla ei ole tietoa vankien käyttäytymisestä vankiloissa, ja näin ollen viranomaisten välisiä tietopyyntöjä on lähes mahdotonta kohdentaa.

Ulkomaalaisten vankien osuus hurjassa kasvussa

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut 75 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja noin joka kuudes suomalaisvankiloiden vangeista on tällä hetkellä ulkomaalainen. Monissa Euroopan maissa jopa 30 prosenttia vangeista saattaa olla ulkomaalaisia. Nykykehityksen jatkuessa ulkomaalaisten vankien osuuden voidaan olettaa kasvavan samoihin lukemiin aikanaan myös Suomessa.

– Ulkomaalaisvankien määrän kasvu aiheuttaa olennaisesti uskonnollisen ääriliikehdinnän lisääntymistä vankiloissa. Esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan myötä muslimitaustaisten vankien määrä vankiloissa on kasvanut. Vankiloissa on jouduttu todistamaan muun muassa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi vankiloissa on vankien toimesta juhlittu islamistien tekemiä terrori-iskuja, Immonen huomauttaa.

Viranomaisten pystyttävä vaihtamaan tietoja

Vuoden 2017 lopussa Rikosseuraamuslaitos ryhtyi perustamaan uusia virkoja radikalisoitumisen ehkäisemistyöhön. Kun tehtäväkuvauksiin liittyi yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, vankilaviranomaisten toimivaltuudet nousivat lakimiesten tarkasteluun.

– Tällöin oma-aloitteinen tiedonvaihto katsottiin laittomaksi. Samanaikaisesti laittomaksi tulkittiin myös vankiloissa tehtävä systemaattinen tiedonhankinta ja sen analysointi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Laintulkinnan vuoksi toiminta lopetettiin, Immonen ihmettelee.

– Nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa terrorismin uhka on jatkuvasti läsnä myös Suomessa, viranomaisten on pystyttävä vaihtamaan tietojaan sekä kyettävä analysoimaan niitä yhdessä. Radikalisoituneet henkilöt on pystyttävä tunnistamaan ja heidän yhteiskunnalle ja kansalaisille aiheuttamansa turvallisuusuhka estämään.

Kohonnut terrorismin uhka vaatii toimia

Rikosseuraamuslaitoksen radikalisoitumisen tunnistamisprojekti päättyi vuoden 2018 helmikuussa. Eräs projektissa mukana ollut erityisasiantuntija on tämän jälkeen julkisuudessa korostanut tietojen luovuttamisen tärkeyttä, sillä pahimmillaan tietojen pimittäminen voi johtaa Suomessa terrori-iskuihin.

– Kohonneen terrorismin uhkan vuoksi on tärkeää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin lainsäädännön uudistamiseksi siten, että viranomaisten välinen yhteistyö mahdollistetaan sekä tietojen luovutuksen että niiden analysoinnin osalta, Immonen painotti kirjallisessa kysymyksessään.

Ministeri luetteli voimassaolevan lain sisältöä

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastaus oli odotetusti ympäripyöreä. Ohessa ministerin vastaus kokonaisuudessaan:

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 2 §:n mukaan laitoksen toiminnan tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä edistetään heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon tavoitteena on vankeuslain 1 luvun 2 §:n mukaan lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tutkintavankeuden toimeenpanon tarkoituksena on tutkintavankeuslain 1 luvun 3 § :n mukaan turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano sekä estää rikollisen toiminnan jatkaminen. Vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa säädetään yksityiskohtaisesti niistä toimivaltuuksista, joita Rikosseuraamuslaitos saa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi käyttää.

Poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisilaissa säädetään niistä toimivaltuuksista, joita poliisi saa mainittujen tehtäviensä toteuttamiseksi käyttää. Esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista säädetään erikseen.