Itäisen Saksan osavaltiovaalit pakottavat Saksan politiikan uusiin asemiin – demareille ja vihreille ennustetaan rajua tappiota

Saksan kolmessa itäisessä osavaltiossa syyskuussa järjestettävät osavaltiovaalit nostattavat Saksassa poliittista kuumetta ja myös pelkoa.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä äänestetään maapäivien paikkajaosta Thüringenissä ja Sachsenissa, syyskuun 22. Brandenburgissa.

Vaihtoehtopuolue kaikkialla ykkösenä

Erityisen jännittyneinä Saksassa seurataan kansalliskonservatiivisen ja kotimaantiedustelun osittain äärioikeistolaiseksi luokitteleman Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) ja vasemmistopuolue Linkestä omaksi puolueekseen eronneen Sahra Wagenknecht -puolueen (BSW) menestystä.

Liittopäivillä muiden puolueen boikottiin asettama AfD on suosituin puolue kaikissa vaaleihin käyvissä osavaltioissa.

Sachsenissa sitä kannattaa tuoreiden kyselyjen mukaan 32 prosenttia (edellisvaaleissa 28), Thüringenissä 30 prosenttia (edellisvaaleissa 23) ja Brandenburgissa 24 prosenttia (edellisvaaleissa 23) äänestäjistä.

Ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistuvalle Wagenknecht-puolueelle (BSW) kyselyt lupaavat Thüringenissä 19, Brandenburgissa 17 ja Sachsenissa 15 prosenttia äänistä.

Vihreät ja demarit pohjamudissa

Sachsenissa AfD-puolueen kannoilla oleva kristillisdemokraattinen unioni (CDU) saisi vaaleissa kyselyn mukaan kakkossijan 29 prosentilla.

Sosiaalidemokraattien kannatus on suurimmillaan SPD:n, kristillisdemokraattien ja vihreiden hallitsemassa Brandenburgissa, jossa sille ennakoidaan 20 prosenttia äänistä. Muissa vaaleihin käyvissä osavaltioissa demarien kannatus on pudonnut 5-6 prosenttiin.

Liberaalit ja vihreät eivät innosta itäsaksalaisia

Vihreät eivät ole olleet entisen DDR:n alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta koskaan äänestäjien suuressa suosiossa.

Edellisissä vuoden 2019 osavaltiovaaleissa vihreitä kannatti Brandenburgissa 11, Sachsenissa 9 ja Thüringenissä 5 prosenttia äänestäjistä. Tuoreimmissa kyselyissä vihreiden kannatus vaihtelee kolmen ja kuuden prosentin välillä.

Tätäkin kehnompaa menestystä kyselyt lupaavat liberaaleille (FDP), joille ennustetaan Thüringenissä ja Brandenburgissa korkeintaan kolmea ja Sachsenissa kahta prosenttia.

Liberaalit kompastuisivat näillä lukemilla kaikissa kolmessa osavaltiossa viiden prosentin äänikynnykseen. Samoin saattaa käydä vihreille.

Myös Linke on vaarassa kompastua

Äänikynnyksen törmääminen uhkaa Sachsenissa myös vasemmistopuolue Linkeä, jolle luvataan noin viittä prosenttia, mikä on puolta vähemmän kuin edellisvaaleissa.

Kyselyt lupaavat Thüringenissä Linkelle, jossa se muodostaa tällä hetkellä demarien ja vihreiden kanssa oppositiossa istuvan CDU:n tuella vähemmistöhallituksen, 16 prosenttia (edellisvaleissa 31 prosenttia) ja omaksi puolueekseen erkaantuneelle BSW:lle 19 prosenttia äänistä.

Thüringenissä oli ennenaikaiset osavaltiovaalit määrä järjestää vuonna 2021, mutta pääministeri Bodo Ramelowin (Linke) johtama punapunavihreä koalitio esti sen pelätessään silloinkin AfD:n murskavoittoa.

Runsaan kahden miljoonan asukkaan Thüringen on korkean AfD-kannatuksen takia Saksassa erityisen mielenkiinnon kohde.

Merkel sotkeutui Thüringenin asioihin

Osavaltion kimurantista AfD-suhteesta kertova episodi koettiin kaksi vuotta sitten, jolloin silloinen liittokansleri Angela Merkel (CDU) vaati maapäiviä perumaan pääministerinvaalin, jossa pääministeriksi valittiin yllättäen liberaaleihin kuuluva Thomas Kemmerich.

Kemmerichiä vastaan Merkelillä ei ollut ilmeisesti huomautettavaa, mutta vaalin tulosta hän ei voinut kuitenkaan hyväksyä, koska ratkaisevat äänet tulivat AfD:ltä.

Saksalaisessa politiikassa noudatetaan niin liittopäivä- kuin osavaltiotasolla periaatetta, että yksikään merkittävä poliittinen päätös ei saa olla riippuvainen AfD:n äänistä.

Kemmerich taipui korkean tason painostukseen ja jätti eronpyyntönsä kolmen päivän kuluttua valintansa jälkeen.

Pääministeristä äänestettiin uudestaan Merkeliä tyydyttäneellä tavalla. Entinen pääministeri Ramelow sai suunnitellun jatkoajan.

Koska Saksan laki kieltää liittokansleria sotkeutumasta osavaltiopolitiikkaan, niin AfD teki Merkelistä kantelun perustuslakioikeuteen. Myös tuomarit totesivat Merkelin rikkoneen lakia. Rangaistusvaatimuksia ei kuitenkaan esitetty.

Miljoonat ihmiset vaativat AfD:n kieltämistä

AfD:n suosion kasvu synnyttää muissa puolueissa kauhun sekaisen pelon, että se saattaisi nousta syyskuussa Thüringenissä ja Sachsenissa suurimmaksi puolueeksi ja pääsisi nimeämään pääministerin.

Sisäministeriön alaisen kotimaantiedustelun osittain varmennetusti oikeistoradikaaliksi luokittelemaa AfD-puoluetta vastaan käydään osin valtion tuella massiivista vastakampanjaa.

Kotimaantiedustelulla on oikeus vakoilla ja salakuunnella puolueen johtajia ja toimihenkilöitä. Se voi myös ujuttaa puolueen sisään omia agenttejaan.

Miljoonat ihmiset ovat osallistuneet tammikuusta lähtien muiden liittopäiväpuolueiden, kirkkojen, ammattiyhdistysliikkeen ja satojen kansalaisliikkeiden järjestämiin mielenosoituksiin, joissa on vaadittu AfD:n kieltämistä.

Mielenosoitukset laukaisi liikkeelle vasemmistolaisen Correctiv-nimisen toimittajakollektiivin julkisuuteen levittämä väite, että AfD haluaa ulkomaalaisten karkottamista Saksasta.

Oikeus totesi myöhemmin väitteen valeuutiseksi.

Palokunta määrättiin poistamaan vaalimainokset

AfD:n Thüringenin osaston puheenjohtaja Björn Höcke on tuomittu oikeudessa sakkoihin kielletyn natsisanonnan käyttämisestä hänen lopetettuaan erään vuosien takaisen puheensa sanoihin ”kaikki Saksalle”.

Syyttäjä tutkii parhaillaan, onko hänen vaalimainokseensa lainaama ennen ensimmäistä maailmansotaa sävelletty ja sanoitettu, luonnosta, metsistä ja kotiseuturakkaudesta kertova kansanlaulu liian natsihenkinen.

Brandenburgissa lähellä Puolan rajaa sijaitsevassa Frankfurt an der Oder -kaupungissa syyttäjä määräsi palokunnan poistamaan katukuvasta AfD:n vaalimainokset, joissa vanhemmat pitävät käsiään kurkihirsimäisesti lastensa päiden päällä.

Syyttäjän mielestä isän käden asento muistuttaa liikaa kiellettyä Hitler-tervehdystä.

Puolueet kopioivat toistensa ohjelmia

Pelko AfD:n menestyksestä on saanut eräät poliitikot kopioimaan sen vaaliteemoja.

Myös Sachsenin kristillisdemokraattinen pääministeri Michael Kretschmer vastustaa yllättäen aseavun lisäämistä Ukrainalle ja vaatii diplomaattisia toimia Ukrainan sodan lopettamiseksi sekä Venäjä-sanktioiden höllentämistä.

Sachsenin kristillisdemokraateille kelpaavat nyt sen tähän asti torjumat vaatimukset rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten karkottamisesta sekä rajavalvonnan tiukentamisesta.

Vastaavia yhtäläisyyksiä AfD-puolueen vaaliohjelman kanssa löytyy Myös Sahra Wageknechtin johtaman uuden vasemmistopuolueen vaalikampanjasta.

Wagenknecht lumoaa persoonallaan DDR:ää kaipaavia

Tyylikkäästi pukeutuvan ja terävä-älyisen Wagenknechtin suosio perustuu politiikan asiantuntijoiden mukaan ennen kaikkea hänen viimeisteltyyn persoonaansa.

Häntä ihailevat myös vanhoja aikoja kaipaavat DDR-kaaderit, jotka kokevat vasemmistopuolue Linken elitistiseksi kaupunkilaisten älykköjen puolueeksi.

Syyskuun osavaltiovaaleilla on suuri vaikutus siihen, missä hengessä ja mistä asetelmista Saksassa valmistaudutaan runsaan vuoden kuluttua pidettäviin liittopäivävaaleihin.

AfD:n kanssa ei yksikään puolue aio kuitenkaan ryhtyä yhteistyöhön.

Wagenknecht-puolue asettaa puolestaan ehdoksi, että mahdolliset tulevat koalitiopartnerit tuomitsevat USA:n pitkän kantaman ohjusten sijoittamisen Saksaan.

Jos liittopäivävaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina

Jos liittopäivävaalit pidettäisiin tulevana sunnuntaina, niin tulos olisi tuoreen kyselyn (YouGov) mukaan tämä:

CDU/CSU 31 prosenttia (edellisvaaleissa 24), AfD 19 prosenttia (10), SPD 15 prosenttia (26), vihreät 12 prosenttia (15), BSW 8 prosenttia, FDP 5 prosenttia (11) ja Linke 3 prosenttia (4,9).