Valtion kolmas lisätalousarvio sisältää huojentavan uutisen: valtion verotulot ovat kääntyneet kasvuun. Talous osoittaa siis jo virkistymisen merkkejä.
Valtion verotulot kasvavat 608 miljoonaa euroa aiemmasta arviosta. Ansio- ja pääomatuloveron sekä kiinteistö- ja arvonlisäveron tuloutuksen arvioidaan kasvavan. Perintö- ja lahjaveron tuotto hieman laskee.
Samaan aikaan kuitenkin turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut kasvavat 734 miljoonaa euroa viime vuodesta. Tämän vuoksi lisävelkaa täytyy ottaa vielä 317 miljoonaa euroa. Kaikki lisäbudjetit huomioiden lisävelkaa kertyy 630 miljoonaa enemmän kuin budjettiriihessä päätettiin.
Autovero tuottaa
Kansanedustaja Sami Savio (ps.) nosti esiin kirkkaana valopilkkuna autoveron tuoton, joka kasvaa siitä huolimatta, että verotusta alennettiin tuntuvasti, mikä on tärkeää autokannan uusiutumiseksi, Savio iloitsi.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) tarttui tähän.
– Kun Pia Viitanen (sd.) sanoi, että hallituksella on varaa antaa autoveron alennus. Todellakin – kun autoveron tuotto kasvaa 60 miljoonaa euroa ja uusien autojen kauppa on kasvanut ennakoidusta 6000 autolla – niin veroja alentamalla voidaan kasvattaa verotuloja. Valtiovarainministeriltä kysynkin, missä muussa tämä voisi toimia: veroja alentamalla kasvattaa verotuloja, Turunen kysyi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tämä osoittaa, että veronalennuksilla on dynaamisia vaikutuksia, niin myös tuloveroasteikoissa.
Sopeutusrahoja voidaan pienentää
Turvapaikanhakijoiden tulvahuipun hoitamiseksi täytyi vastaanoton määrärahaa korottaa vielä 110 miljoonaa euroa, mutta kotouttamiskorvauksen määrärahaa pienennetään 30 miljoonalla, koska tulijoita on jo lähtenyt odotettua reippaampaan tahtiin pois.
Työttömyyskorvausten määrärahaa pienennetään samasta syystä 32 miljoonaa euroa. Idänkaupan pakotteista johtuvaa maatalouden ahdinkoa helpotetaan 35 miljoonalla eurolla.
Mäkelä: Tämä ei vielä riitä
Jani Mäkelä (ps.) piti maahanmuuton määrärahoja yhä liian suurina. Hänen mielestään niillä rahoitetaan turvapaikkaturismia.
– Hallitus esittää kolmannessa lisätalousarviossaan maahanmuuton tai, sanoisinko rehellisemmin, pääasiassa elintaso- ja turvapaikkaturismin aiheuttamiin kustannuksiin 38 miljoonan euron nettomääräistä lisäystä. Sen lisäksi arvioidaan kokonaisuudessaan tämän ilmiön hinnaksi lähes miljardi euroa tavanomaiseen 3 000—4 000 turvapaikanhakijan määrään verrattuna. Kyllä nämä luvut laittavat allekirjoittaneen ainakin haukkomaan henkeään, Mäkelä sanoi.
– On selvää ja rehellistä myöntää, että eivät nämä 820 miljoonaa vuositasolla lisäkuluna maahanmuuttoon riitä, vaan tämä turvapaikkaprosessi on vasta alkua, Mäkelä varoitti ja arveli maahanmuuttajista saatavan hyötyä vasta 20 vuoden kuluttua esimerkiksi siksi, että heidän koulutustasonsa ei ole kovin korkea.
Hän penäsi hallitukselta keinoja maahanmuuton aiheuttamisen kulujen alentamiseksi. Sami Savio kannatti hänen esitystään lämpimästi.
Vähämäki: Asunto myös suomalaisille?
Valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki (ps.) esitti tässä yhteydessä, voisiko valtion ajatella tarjoavan katon pään päälle myös 8000 kotoperäiselle asunnottomalle, kun pakolaisvyöryn hoito osoittaa, että asunto voidaan järjestää yli 30 000 vierasperäiselle maahanmuuttajalle.
– Voisimmeko me Suomi 100 ‑hengessä käynnistää sellaisen ohjelman, jolla me saisimme katon kaikkien päälle? Kun me olemme havainneet, että me pystymme nämä noin 35—40 000 maahanmuuttajaa tänne asuttamaan vokkeihin, mutta miten me emme näille omille 8 000 kodittomalle saa sitä kattoa pään päälle. Voitaisiinko tällaista jonkunlaista ohjelmaa kehittää? Tätä pohdin tässä mielessäni, Vähämäki totesi.
Hakkarainen: haketuki pois tuontipuulta
Teuvo Hakkarainen (ps.) kehui myös autoveron laskua ja moitti mm. perintöveroa. Ne edustavat kateusveroja, joilla ei valtion kassaa pelasteta.
– Sovjeteissa on miljonäärit jopa tapettu ja tuli köyhyys. Köyhä ei työllistä, mutta rikas työllistää – se nyt vain on niin, Hakkarainen aprikoi.
Hän nosti esiin yhden epäkohdan, joka sivuaa saha-alaa: maamme tukee hakkeen ostoa sähköntuotantoon. Tuesta päätettiin vuonna 2011. Tuen ulkopuolelle jätettiin sahojen tuottama sahanpuru ja kuoret ja muu palava sivutuote.
Niinpä Suomeen ostetaan venäläistä puuhaketta sähköntuotantoon samaan aikaan, kun hake ja sahanpuru mätänee kotimaisten sahojen pihoihin. Siksi pitäisi tuki poistaa tuontihakkeen ostolta.
– Pidän tuota päätöstä järjettömänä. Kaikki muu jäte paitsi metsähake pilaantuu sahojen pihoissa ja puu menettää lämpöarvonsa. Puuhaketta tuodaan Venäjältä, vaikka kotimaassa olisi polttoainetta mm. puujätteen muodossa yllin kyllin. Tässä on näyttö SDP:n tempputyöllistämisestä: se menee Venäjälle, Hakkarainen moitti.
Puusähkövoimaloille suurempi investointituki
Hakkarainen esitti myös suurempaa investointitukea pienpuuvoimaloille, jotka tuottaisivat lämpöä ja sähköä esimerkiksi sahojen yhteydessä.
– Tukea voi maksaa voin 700 000 euroa. Sen pitäisi olla 3-4 miljoonaa, jotta se kannattaisi sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan rakentamiseen. Pelkästään puhdistusjärjestelmän rakentaminen maksaa puoli miljoonaa, eikä alle miljoonalla eurolla kukaan perusta voimalaa, Hakkarainen laski.
