

PS-kansanedustajat Jani Mäkelä, Ville Vähämäki, Sami Savio, Teuvo Hakkarainen ja Kaj Turunen.
Jopas nyt – verotulot kasvoivat veroja alentamalla
Valtion kolmas lisätalousarvio sisältää huojentavan uutisen: valtion verotulot ovat kääntyneet kasvuun. Talous osoittaa siis jo virkistymisen merkkejä.
Valtion verotulot kasvavat 608 miljoonaa euroa aiemmasta arviosta. Ansio- ja pääomatuloveron sekä kiinteistö- ja arvonlisäveron tuloutuksen arvioidaan kasvavan. Perintö- ja lahjaveron tuotto hieman laskee.
Samaan aikaan kuitenkin turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut kasvavat 734 miljoonaa euroa viime vuodesta. Tämän vuoksi lisävelkaa täytyy ottaa vielä 317 miljoonaa euroa. Kaikki lisäbudjetit huomioiden lisävelkaa kertyy 630 miljoonaa enemmän kuin budjettiriihessä päätettiin.
Autovero tuottaa
Kansanedustaja Sami Savio (ps.) nosti esiin kirkkaana valopilkkuna autoveron tuoton, joka kasvaa siitä huolimatta, että verotusta alennettiin tuntuvasti, mikä on tärkeää autokannan uusiutumiseksi, Savio iloitsi.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) tarttui tähän.
– Kun Pia Viitanen (sd.) sanoi, että hallituksella on varaa antaa autoveron alennus. Todellakin – kun autoveron tuotto kasvaa 60 miljoonaa euroa ja uusien autojen kauppa on kasvanut ennakoidusta 6000 autolla – niin veroja alentamalla voidaan kasvattaa verotuloja. Valtiovarainministeriltä kysynkin, missä muussa tämä voisi toimia: veroja alentamalla kasvattaa verotuloja, Turunen kysyi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tämä osoittaa, että veronalennuksilla on dynaamisia vaikutuksia, niin myös tuloveroasteikoissa.
Sopeutusrahoja voidaan pienentää
Turvapaikanhakijoiden tulvahuipun hoitamiseksi täytyi vastaanoton määrärahaa korottaa vielä 110 miljoonaa euroa, mutta kotouttamiskorvauksen määrärahaa pienennetään 30 miljoonalla, koska tulijoita on jo lähtenyt odotettua reippaampaan tahtiin pois.
Työttömyyskorvausten määrärahaa pienennetään samasta syystä 32 miljoonaa euroa. Idänkaupan pakotteista johtuvaa maatalouden ahdinkoa helpotetaan 35 miljoonalla eurolla.
Mäkelä: Tämä ei vielä riitä
Jani Mäkelä (ps.) piti maahanmuuton määrärahoja yhä liian suurina. Hänen mielestään niillä rahoitetaan turvapaikkaturismia.
– Hallitus esittää kolmannessa lisätalousarviossaan maahanmuuton tai, sanoisinko rehellisemmin, pääasiassa elintaso- ja turvapaikkaturismin aiheuttamiin kustannuksiin 38 miljoonan euron nettomääräistä lisäystä. Sen lisäksi arvioidaan kokonaisuudessaan tämän ilmiön hinnaksi lähes miljardi euroa tavanomaiseen 3 000—4 000 turvapaikanhakijan määrään verrattuna. Kyllä nämä luvut laittavat allekirjoittaneen ainakin haukkomaan henkeään, Mäkelä sanoi.
– On selvää ja rehellistä myöntää, että eivät nämä 820 miljoonaa vuositasolla lisäkuluna maahanmuuttoon riitä, vaan tämä turvapaikkaprosessi on vasta alkua, Mäkelä varoitti ja arveli maahanmuuttajista saatavan hyötyä vasta 20 vuoden kuluttua esimerkiksi siksi, että heidän koulutustasonsa ei ole kovin korkea.
Hän penäsi hallitukselta keinoja maahanmuuton aiheuttamisen kulujen alentamiseksi. Sami Savio kannatti hänen esitystään lämpimästi.
Vähämäki: Asunto myös suomalaisille?
Valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki (ps.) esitti tässä yhteydessä, voisiko valtion ajatella tarjoavan katon pään päälle myös 8000 kotoperäiselle asunnottomalle, kun pakolaisvyöryn hoito osoittaa, että asunto voidaan järjestää yli 30 000 vierasperäiselle maahanmuuttajalle.
– Voisimmeko me Suomi 100 ‑hengessä käynnistää sellaisen ohjelman, jolla me saisimme katon kaikkien päälle? Kun me olemme havainneet, että me pystymme nämä noin 35—40 000 maahanmuuttajaa tänne asuttamaan vokkeihin, mutta miten me emme näille omille 8 000 kodittomalle saa sitä kattoa pään päälle. Voitaisiinko tällaista jonkunlaista ohjelmaa kehittää? Tätä pohdin tässä mielessäni, Vähämäki totesi.
Hakkarainen: haketuki pois tuontipuulta
Teuvo Hakkarainen (ps.) kehui myös autoveron laskua ja moitti mm. perintöveroa. Ne edustavat kateusveroja, joilla ei valtion kassaa pelasteta.
– Sovjeteissa on miljonäärit jopa tapettu ja tuli köyhyys. Köyhä ei työllistä, mutta rikas työllistää – se nyt vain on niin, Hakkarainen aprikoi.
Hän nosti esiin yhden epäkohdan, joka sivuaa saha-alaa: maamme tukee hakkeen ostoa sähköntuotantoon. Tuesta päätettiin vuonna 2011. Tuen ulkopuolelle jätettiin sahojen tuottama sahanpuru ja kuoret ja muu palava sivutuote.
Niinpä Suomeen ostetaan venäläistä puuhaketta sähköntuotantoon samaan aikaan, kun hake ja sahanpuru mätänee kotimaisten sahojen pihoihin. Siksi pitäisi tuki poistaa tuontihakkeen ostolta.
– Pidän tuota päätöstä järjettömänä. Kaikki muu jäte paitsi metsähake pilaantuu sahojen pihoissa ja puu menettää lämpöarvonsa. Puuhaketta tuodaan Venäjältä, vaikka kotimaassa olisi polttoainetta mm. puujätteen muodossa yllin kyllin. Tässä on näyttö SDP:n tempputyöllistämisestä: se menee Venäjälle, Hakkarainen moitti.
Puusähkövoimaloille suurempi investointituki
Hakkarainen esitti myös suurempaa investointitukea pienpuuvoimaloille, jotka tuottaisivat lämpöä ja sähköä esimerkiksi sahojen yhteydessä.
– Tukea voi maksaa voin 700 000 euroa. Sen pitäisi olla 3-4 miljoonaa, jotta se kannattaisi sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan rakentamiseen. Pelkästään puhdistusjärjestelmän rakentaminen maksaa puoli miljoonaa, eikä alle miljoonalla eurolla kukaan perusta voimalaa, Hakkarainen laski.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.