Puolassa pidetyssä turvallisuuskonferenssissa puhunut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila nosti puheessaan esiin hybridiuhkien militarisoinnin ja sen, ettei meidän tule keskittyä vain kybervaikuttamiseen ja hybridivaikuttamisen sosiaaliseen ulottuvuuteen.
Sotilaallinen ulottuvuus pyritään usein antagonistin toimesta irrottamaan näkyvistä hybridivaikuttamisen keinoista kansainvälisten vastatoimien haittaamiseksi, kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tasavallan entinen presidentti Sauli Niinistö kuitenkin korosti kasvavaa sotilaallista uhkaa ja sen tiiviimpää osallisuutta hybridivaikuttamisessa.
– Pienten vihreiden miesten ja puolisotilaallisten joukkojen uhkaan tulee vastata vakuuttavasti ja varautua kybervaikuttamisen uudenlaisiin muotoihin, joista ei ole vielä näkymää ja joissa sotilaalliset kyvykkyydet ja siviilipuolen instrumentit sekoittuvat, Junnila kirjoittaa.
Puheessaan Junnila korosti myös Puolan asemaa uutena EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja sen ohjelmasta löytyviä keinoja vastata ulkovaltojen vaikuttamiseen ja disinformaatioon, jotka kytkeytyvät Venäjään.
– Presidentti Niinistö vastasi suoraan kysymykseeni tavoista vastata uhkiin sillä, että hän luottaa ihmisten kykyyn osata arvioida, milloin kysymyksessä on vihamielinen vaikuttamiskeino, Junnila kertoo.
Konferenssi jatkuu tiistai-iltapäivään.
Pidin äsken puheen turvallisuuskonferenssissa Puolassa. Nostin esiin hybridiuhkien militarisoinnin ja sen, ettei meidän tule keskittyä vain kybervaikuttamiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.
— Vilhelm Junnila (@vilhelmjunnila) March 24, 2025
Sotilaallinen ulottuvuus pyritään usein antagonistin toimesta irroittamaan näkyvistä… pic.twitter.com/zKP5PshtbG
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa Suomen kokonaisturvallisuuden parantamista. Radiotaajuuksilla toimivat häirintälaitteet jäävät jatkossa viranomaiskäyttöön, kun niiden yksityinen hallussapito kielletään.
Keskustelu rajaturvallisuuslain jatkosta on alkanut jälleen. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan lain voimassaolon jatkamista. Rajaturvallisuuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2024, antaa Suomelle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista kriisitilanteissa.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.
Lue lisää
Lue lisää
