Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen patistaa hallitusta tuomaan esille ratkaisuja, joilla kestävyysvaje tukitaan ja talous saadaan taas nousuun ilman, että samalla elinkeinoelämä, työllisyys ja peruspalvelut kärsivät enempää. – Samalla on kiinnitettävä huomiota suomalaisten hyvinvointiin, Juvonen sanoi eilen Ylen A-Talkissa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriihi on edennyt töksähdellen johtuen yhteisten näkemysten puutteesta tai paremminkin sellaisten kaikille kelpaavien keinojen puutteesta, joiden avulla tavoitteisiin ja ratkaisuihin päästään. Myöhään torstai-iltana neuvottelutilanne oli edelleen avoinna, keskeisesti työllisyys- ja talouskysymyksiin liittyen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen patistaa kuitenkin hallitusta tuomaan esille ratkaisuja, joilla koronavuoden jälkeen Suomen talous saadaan nousuun.

– Kehysriihen tärkein tehtävä olisi nyt löytää vastaukset siihen, miten Suomen kestävyysvaje tukitaan ja millä tavalla talous saadaan taas nousuun ilman, että samalla elinkeinoelämä, työllisyys ja peruspalvelut kärsivät enempää. Samalla on kiinnitettävä huomiota suomalaisten hyvinvointiin, Juvonen sanoi eilen Ylen A-Talkissa.

Juvonen arvioi, että myös yleinen poliittinen tilanne ja puoluekannatukset kasaavat painetta kehysriihessä.

– Selvästi kaikesta huomaa hallituksen ristivedon, ja varmasti tulevat kuntavaalit myös vaikuttavat taustalla. Toivottavasti uusilla gallupeilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kehysriihen ratkaisuihin.

Menokuri ei maistu vasemmistolle

Kehysriihen tilanteesta keskustelemassa olivat myös hallituspuolueiden kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.) ja Matias Mäkynen (sd.) sekä oppositiota edustanut kokoomuksen Elina Lepomäki. Lepomäki vaati hallitukselta erityisesti rakenteellisia uudistuksia, ja menokuria, jotka tunnetusti maistuvat huonosti SDP:lle ja etenkin vasemmistoliitolle.

Pääministeri Marin on esittänyt ensi vuoden kehystason, eli menokaton nostoa vajaalla miljardilla eurolla. Mäkynen vetosi A-Talkissa koronatilanteeseen ja esitti, että Suomen taloustilanne paranee talouskasvulla. Lepomäki huomautti, että hallitus oli lisännyt velanottoa jo kauan ennen koronaa.

Kurvisen mukaan Säätytalolla neuvotellaan nimenomaan siitä, että hallitus toteuttaa sellaisia työllisyystoimia, jotka tuovat lisää rahaa julkiseen talouteen, eikä ”tempputyöpaikkoja”.

Nuoret tarvitsevat työtä ja toivoa paremmasta

Julkisen talouden vahvistamiseksi yksi tehokkaimpia toimia on työllisyyden lisääminen. Pääministeri Marin on äskettäin esittänyt jopa tavoitteita 80 000 uudesta työllisestä. Eri asia kuitenkin on, vahvistaisivatko Marinin ajattelemat uudet työpaikat talouskasvua ja kertyisikö niistä valtion tarvitsemia verotuloja.

Juvonen ei pidä hallituksen tavoitteita uskottavana.

– Uskottavuuden puute liittyy siihen, kun katsotaan, miten aiemmin on toimittu. Perussuomalaiset kuitenkin yhtyy siihen, että työpaikkoja on oikeasti luotava ja julkista taloutta tasapainotettava. Samalla velan määrää on vähennettävä.

Perussuomalaisille on tärkeää paitsi se, että ihmisillä on työtä, myös ostovoimaa. Perussuomalaiset esittääkin ostovoiman vahvistamista työn verotusta laskemalla ja verokiilaa pienentämällä.

– Veroja siis alemmas ja raha kiertämään. Jos ihminen joutuu laskemaan, onko varaa pieniin ostoksiin, kuten kahvikupilliseen, niin ei sillä nosteta Suomen taloutta eikä luoda työpaikkoja, Juvonen sanoo.

Hän nostaa esille erityisesti nuorten vaikean aseman työmarkkinoilla. Juvonen korostaa, että nuorten työllistäminen on erittäin tärkeää, ja siihen on löydettävissä myös luovia ratkaisuja: Juvonen on esimerkiksi itse tehnyt Espoon valtuustossa aloitteen, jonka mukaan kotitaloudet voisivat työllistää nuoria muun muassa kesäsetelin kautta.

– Työllistämisellä voimme samalla myös luoda toivoa ihmisille, ja varsinkin nuoret sitä nyt tarvitsevat.

Ilmastotoimet heikentävät kilpailukykyä

Hallituksen veronkiristykset ja kunnianhimoiset ilmastotoimet heikentävät yritysten kilpailukykyä ja ovat osaltaan ajamassa teollisuutta ja työpaikkoja pois Suomesta. Viimeisimpänä Kemin veitsiluodon paperitehtaan alasajo, jonka seurauksena katoaa yli 600 työpaikkaa.

Juvonen sanoi, että Veitsiluodon tehtaan tilanne ja työttömäksi jäävien tilanne tuntuu kauhealta.

– Hallituksella on nyt paljon mietittävää. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja hiilineutraaliustavoitteet kiristävät silmukkaa suomalaisten ympärillä, Juvonen sanoi ja viittasi samalla hallituksen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

– Tämä karkottaa Suomesta yritykset ja teollisuuden. Muissa Euroopan maissa tavoitteet on asetettu kauemmaksi, Miksi näin, Juvonen ihmetteli.

SUOMEN UUTISET