LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen äänioikeuden poistamiseksi muilta kuin Suomen ja Euroopan unionin kansalaisilta kunta- ja aluevaaleissa.
Nykylainsäädännön mukaan kunta- ja aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki vähintään 18-vuotiaat henkilöt, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan – kansalaisuudesta riippumatta. EU:n perussopimus puolestaan takaa EU-kansalaisille oikeuden äänestää kuntavaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu.
Kaisa Garedew perustelee aloitettaan sillä, että monissa muissa Euroopan maissa linja on selvästi tiukempi.
Garedewin mielestä Suomessa on liian heppoinen linja äänioikeuden saamiselle paikallisvaaleissa.
– Useissa muissa EU-maissa vaaditaan joko pidempää asumisaikaa tai äänioikeutettuja ovat ainoastaan oman maan ja EU-maiden kansalaiset. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa edellytetään kolmen tai neljän vuoden asumisaikaa. Muun muassa Ranskassa ja Saksassa vain EU-kansalaisilla on äänioikeus. Viron parlamentti on tänä keväänä tehnyt vastaavan lakimuutoksen. Olisiko myös Suomessa aika tarkastella näitä kriteereitä uudelleen? Garedew kysyy.
Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten määrä Suomessa on jo yli 600 000. Vieraskielisen väestön osuus kasvoi viime vuonna kaikissa maakunnissa.
– Uudellamaalla joka viides asukas on syntyperältään ulkomaalainen. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä venäjän pysyessä ensimmäisellä sijalla, Garedew kertoo.
Garedew korostaa, että päätösvalta Suomen kunnissa ja hyvinvointialueilla tulisi säilyttää ensisijaisesti Suomen kansalaisilla.
– Väestöpohjan muuttuessa nopeasti monikulttuurisemmaksi yhä merkittävämpi osa kuntien ja hyvinvointialueiden päätösvallasta liukuu äänestäjäryhmälle, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomi on pieni kansa ja omassa maassamme päätösvalta tulee säilyttää ensisijaisesti suomalaisilla.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Demarien maahanmuuttopolitiikan mopo keulii kuntavaalien alla sosiaalisen median alustoilla. Puoluejohtaja Antti Lindtman on kuitenkin hankalassa paikassa, koska demarien maahanmuuttomyönteisen linjan pitäminen esillä voi johtaa äänestäjien menettämiseen.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.
SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja ja entinen erityisavustaja Dimitri Qvintus paljasti viestipalvelu X:ssä demareiden todellisen linjan. He haluavat vähintään tuplata Suomen pakolaiskiintiön.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
