Suomessa on viime vuosina käytetty ja käytetään edelleen suuria summia julkista rahaa Venäjään sidoksissa olevaan yhdistys- ja kulttuuritoimintaan. Yksi tunnetuimmista on kepuvetoinen Suomi-Venäjä-seura, joka saa vuosittain suuria summia opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Venäjä-yhdistysten rahoittamiseen ei ole vaikuttanut edes Venäjän vuonna 2014 suorittama valtaus Ukrainaan kuuluvalle Krimin niemimaalle vuonna 2014, sillä Venäjä-kerhoille valuu vuodesta toiseen julkista rahaa eri lähteistä.

Keskusta-politiikot vetovastuussa

Ajatuspaja Liberan mukaan Suomi-Venäjä-seura on jo poliittisessa suojeluksessa, sillä Suomi-Venäjä-seuralle myönnettävä vuosittainen 1,1 miljoonan euron avustus on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta. Summa on yli 20 kertaa suurempi kuin keskimääräinen ystävyysseuroille jaettu avustus.

Keskustan ex-ministeri ja keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni toimi Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana vuosina 2015-2019. Vuonna 2018 Kulmuni vaati eduskunnassa tekemässään talousarvioaloitteessa Suomi-Venäjä-seuralle peräti 1 075 000 euron määrärahaa huolestuttuaan avustusrahojen määrän laskemisesta.

Suomi-Venäjä-seura on muutenkin vahvasti sidoksissa keskustaan, sillä seuran nykyisenä puheenjohtajana toimii keskustan kansanedustaja Petri Honkonen, joka aloitti tehtävässä vuonna 2020. Vuosina 2014-2015 puheenjohtajana toimi niin ikään keskustan entinen varapuheenjohtaja ja ex-ministeri Paula Lehtomäki.

Venäläiseen kulttuuriyhteistyöhön satoja tuhansia

Suomi-Venäjä-seuran rahoittamisen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erillinen avustushanke suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä varten.

Vuositasolla yhteistyötä rahoitetaan sadoilla tuhansilla euroilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin noin 740 000 euroa, edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Rahat on tarkoitettu edistämään kulttuuriyhteistyötä ja erityisesti kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai rajat ylittävää suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa sekä työtä, jolla kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa pidetään elinvoimaisena ja kehitetään vastaamaan uusien sukupolvien tarpeita.

Venäjä-kerhoille virtaa myös STEA-rahaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakaa avustuksia Venäjään liittyvälle yhdistystoiminnalle.

Huomattava avustusten saaja on esimerkiksi Vantaan Venäläinen Klubi, jolle on tälle vuodelle myönnetty muhkeat 768 156 euroa. Rahat on tarkoitus käyttää venäjänkielisten maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen ja viranomaiskumppanuuden vahvistamiseen ohjaus- ja neuvontatoiminnalla. Klubille myönnetty avustussumma on vastaavalla tasolla kuin aiempinakin vuosina.

Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö haki tälle vuodelle STEA-rahaa 424 610 euroa ja sai 150 000 euroa. Raha hupenee venäjänkielisten yhdistysten digitietoisuuden- ja osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen matalan kynnyksen digituen, vertaistuen, koulutusten ja viranomaisyhteistyön avulla.

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto haki STEA:lta 691 044 euroa, mutta sai lopulta vain osan, yhteensä 122 756 euroa. Raha on tarkoitus käyttää ongelmallisesti rahapelejä pelaavien maahanmuuttajataustaisten tukemiseen neuvonnan ja tukiaineistojen sekä kulttuurisensitiivisten varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen kehittämisen avulla. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto on myös saanut avustuksia aiempinakin vuosina.

SUOMEN UUTISET