Kielikokeilusta vihdoin totta – monipuolisemmalle osaamiselle kysyntää

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat tyytyväisiä kielikokeilun toteutumisesta, mutta heidän mielestään se pitäisi toteuttaa nykyistä merkittävästi laajempana. He jättivät tänään sivistysvaliokunnan kielikokeilua koskevaan mietintöön vastalauseen.

– Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan kielipolitiikan uudistamisen kannalta, mutta olisin mieluusti nähnyt kokeilun olevan nykyistä laajempi ja 2 200 oppilaan sijaan kokeilun olisi voinut toteuttaa esimerkiksi 5 000 oppilaalla, toteaa Elomaa.

– Laajemmalla oppilasjoukolla toteutettu kokeilu tarjoaisi luonnollisesti tarkempia tuloksia ja jatkoa ajatellen paremman pohjan päätöksenteolle, Savio lisää.

Vapautus myös korkeakouluopinnoissa

Elomaa ja Savio pitävät hyvänä asiana, ettei kokeiluun osallistuminen estä opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen opintoihin, koska kokeiluun osallistuneet voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisen asteen opinnoissa.

Heidän mielestä vastaavaa käytäntöä tulisi soveltaa myös korkeakouluopinnoissa. Käytännössä tämä merkitsisi kielikokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden vapauttamista pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta osana korkeakouluopintoja. Tästä perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki muutosehdotuksen vastalauseessaan.

– Kokeilun tulosten laadun kannalta on olennaista saada kokeiluun mukaan eri kokoisia opetuksenjärjestäjiä eri puolilta maata. Pitkälti Opetushallituksen vastuulla olevalla tiedottamisella on tässä keskeinen rooli.

Perusopetuksen kielivalikoima supistunut

Kieltenopetus kaipaa Elomaan ja Savion mukaan monipuolistamista.

– Peräti yli 99% oppilaista lukee englantia A1- tai A2-kielenä. Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on huolestuttava ilmiö. Monipuoliselle vieraiden kielten osaamiselle on rutkasti kysyntää esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

Elomaa ja Savio näkevät vapaan kielivalinnan edistämisen hyvänä rohtona kielten opiskelun monipuolistamiseksi.

– Oppilaiden motivaatio kieltenopiskeluun paranisi, jos he saisivat nykyistä vapaammin valita mitä kieliä koulussa lukevat, he korostavat ja toteavat, ettei ruotsin kielen sementoitu asema pakollisena oppiaineena ole perusteltu enää vuonna 2017.