
Kielikokeilusta vihdoin totta – monipuolisemmalle osaamiselle kysyntää
Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat tyytyväisiä kielikokeilun toteutumisesta, mutta heidän mielestään se pitäisi toteuttaa nykyistä merkittävästi laajempana. He jättivät tänään sivistysvaliokunnan kielikokeilua koskevaan mietintöön vastalauseen.
– Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan kielipolitiikan uudistamisen kannalta, mutta olisin mieluusti nähnyt kokeilun olevan nykyistä laajempi ja 2 200 oppilaan sijaan kokeilun olisi voinut toteuttaa esimerkiksi 5 000 oppilaalla, toteaa Elomaa.
– Laajemmalla oppilasjoukolla toteutettu kokeilu tarjoaisi luonnollisesti tarkempia tuloksia ja jatkoa ajatellen paremman pohjan päätöksenteolle, Savio lisää.
Vapautus myös korkeakouluopinnoissa
Elomaa ja Savio pitävät hyvänä asiana, ettei kokeiluun osallistuminen estä opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen opintoihin, koska kokeiluun osallistuneet voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisen asteen opinnoissa.
Heidän mielestä vastaavaa käytäntöä tulisi soveltaa myös korkeakouluopinnoissa. Käytännössä tämä merkitsisi kielikokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden vapauttamista pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta osana korkeakouluopintoja. Tästä perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki muutosehdotuksen vastalauseessaan.
– Kokeilun tulosten laadun kannalta on olennaista saada kokeiluun mukaan eri kokoisia opetuksenjärjestäjiä eri puolilta maata. Pitkälti Opetushallituksen vastuulla olevalla tiedottamisella on tässä keskeinen rooli.
Perusopetuksen kielivalikoima supistunut
Kieltenopetus kaipaa Elomaan ja Savion mukaan monipuolistamista.
– Peräti yli 99% oppilaista lukee englantia A1- tai A2-kielenä. Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on huolestuttava ilmiö. Monipuoliselle vieraiden kielten osaamiselle on rutkasti kysyntää esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.
Elomaa ja Savio näkevät vapaan kielivalinnan edistämisen hyvänä rohtona kielten opiskelun monipuolistamiseksi.
– Oppilaiden motivaatio kieltenopiskeluun paranisi, jos he saisivat nykyistä vapaammin valita mitä kieliä koulussa lukevat, he korostavat ja toteavat, ettei ruotsin kielen sementoitu asema pakollisena oppiaineena ole perusteltu enää vuonna 2017.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Perussuomalaisten ajama kielikokeilu etenee – ”Ruotsin kielestä ei ole hyötyä jokaiselle suomalaiselle”

Perussuomalaiset haluaa laajentaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kouluissa: 2 200 oppilasta ei riitä

Rostila: Pakkoruotsi pois myös jatko-opinnoista
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää








