Karhunmetsästyksen oli määrä alkaa 20. elokuuta, mutta useilla alueilla metsästyskauden aloitus uhkaa myöhästyä tai jopa peruuntua kokonaan luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen tekemien valitusten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ammattivalittajien panemista kuriin tarvittaessa vaikka saattamalla heidät vahingonkorvausvastuuseen.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset kohdistuvat seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa sekä yhteen päätökseen Kainuussa ja yhteen Pohjois-Hämeessä. Liiton mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen luvat ovat lainvastaisia.

– Sekä suden että karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään petovahinkoja ja säilytetään suurpetojen ihmisarkuus. Susi ei kuulu ihmisten pihoille eikä karhu tonkimaan roskiksia ja tuhoamaan mehiläistarhoja. Kaatoluvista valittaminen on omiaan lisäämään petovihaa, sillä suurpetojen kannan kasvu lisää myös petovahinkojen todennäköisyyttä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Valittajilla ei mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti myös muun muassa susiluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa, johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä.

– Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko. Tämä ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin, vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet jatkuvasti vierailevat. Luvista valittajat eivät edes asu samassa maakunnassa, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin, Antikainen moittii.

Metsästäjiä tilanne turhauttaa

Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee sen metsästyksestä tiukasti säänneltyä. Kannan kooksi on arvioitu 2 240–2 500 yksilöä, ja kaatolupia on tälle kaudelle myönnetty 197. Lähes puolet luvista on myönnetty Pohjois-Karjalaan, mutta lähes kaikista luvista on valitettu.

Valituksia on tehty myös Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta. Metsästäjiä tilanne turhauttaa, sillä valitusten käsittely vie oman aikansa ja viivästyttää jahdin aloitusta. Poikkeusluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolelle heinäkuun puolivälissä.

Toiminta ei edistä luonnonsuojelua

– Metsästäjät tuntevat oman alueensa karhukannan paremmin kuin kukaan muu, ja on päivänselvää, että lupia ei myönnettäisi, ellei niille olisi kannanhoidollista perustetta. Vastaavia valituksia on aiemmin tehty myös susien kaatoluvista, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan jatkuvista petovahingoista huolimatta.

– Luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei edistä luonnonsuojelua sen enempää luonnossa kuin ihmisten parissakaan.

– Mikäli ammattivalittajat eivät lopeta selvää kiusantekoaan valitusten muodossa, täytyy alkaa miettimään mahdollisuuksia asettaa heidät vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Tällaisissa tapauksissa luvat pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle ilman valitusoikeutta, Antikainen toteaa.

Suomen Uutiset