EU:n 750 miljardin elvytyspakettiin kohdistuu valtavia odotuksia Euroopassa. Ne voivat olla suuresti ylimitoitettuja. EU ottaa ensimmäisen kerran yhteistä velkaa antaakseen jäsenmaille suoraa tukea eli avustusta ja edullista lainaa.
Komissio on tähdentänyt, että rakenteellisilla uudistuksilla ja investoinneilla tulisi vahvistaa talouksien pitkän ajan kilpailukykyä, tuottavuutta ja vakautta.
Saksa ja Ranska julkistivat vapun tienoilla omat ohjelmansa. Yhteisessä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministerit Olaf Scholz ja Bruno Le Maire hehkuttivat elvytyssuunnitelmiaan, joilla pannaan vauhtia elvytykseen ja uudistuksiin.
Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen tarkastelee kirjoituksessaan varsin kriittiseen sävyyn näitä ohjelmia, Kauppalehti 4.5.2021, otsakkeella ”Saksan ja Ranskan paketit vaisuja”. Hän toteaa, että Saksassa puhutaan jo saamattomien tandemista, joka voi vaarantaa koko elvytyspaketin. Hän arvioi, että unionin suurimpien maiden ohjelmat eivät tule lunastamaan lupauksia.
Saksan ja Ranskan ohjelmat on koottu hätäisesti. Ne pikemminkin vahvistavat epäilyjä siitä, että tukimiljardeilla rahoitetaan jo olemassa olevia hankkeita ja että vaikeimmat rakenneuudistukset siirretään hamaan tulevaisuuteen.
Todellisuudessa käynee niin että Suomessakin hehkutettuja uusia markkinoita avautuu sittenkin odotettua vähemmän. Esimerkiksi Saksan EU-rahoista 80 prosenttia menee Nurmisen mukaan hankkeisiin, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Ranskassa suhde on suunnilleen sama.
Eläke- ja veroremontteihin kyllä viitataan, mutta niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Saksassa ei edes tiedetä millainen hallitus maalla on syyskuun vaalien jälkeen. Ranskan ohjelmassa mainitaan työttömyysturvan uudistaminen, joka jo muutenkin on ollut hallituksen ohjelmassa. Jos Saksan ja Ranskan ohjelmat lässähtävät, samoin voi käydä Italialle ja muillekin maille.
Ohjelmien tehokasta valvontaa on on korostettu kovasti muun muassa Suomen hallituksen taholta. Tätä Nurminen kuten monet muutkin epäilevät. Komission kyky valvoa EU:n budjetin varoja on ollut monelta osin leväperäistä aiemminkin. Nurmisen arvion mukaan toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että ainakin etukäteisvalvonnassa Brysselin EU-komissio on ollut liian joustava. Tähän voidaan lisätä, että kyseessä on satoja, ellei jopa tuhansia hankkeita. Komission osaaminen ja aikataulut eivät riitä investointihankkeiden tehokkaaseen seurantaan ja valvontaan. Tehottomia hankkeita syntyy, osa rahoista menee korruptioon varsinkin eteläisissä jäsenmaissa ja osa rahoista menee kulutukseen. Ainoastaan pääomamarkkinoilla toimivat pystyisivät kunnolliseen hankkeiden arviointiin ja valvontaan. Komissio onkin ottanut uuden Gosplanin roolin.
(Toim huom: Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea.)
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.
