Kokoomuksen väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja moittii kovin sanoin kansanedustaja-aikansa palkkansa pienuutta.
Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uutuuskirjassa kerrotaan Katajan todenneen kirjan tekijöille useaan kertaan, että ”hänen kaltaiselleen juristille korvaus ei ole kilpailukykyinen.”
Katajaa harmittavat niukan tilipussin lisäksi myös työn määräaikaisuus, pieni työhuone sekä se, että huoneen ikkunasta näkyy pilviä vain “just ja just”. Kansanedustaja oli asianajajana toimiessaan tottunut isoon työhuoneeseen torinäkymällä, Ilja Repinin tauluun seinällään sekä isoon nahkatuoliin.
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2014 lukien 6355 euroa kuukaudessa. Verottomat kulukorvaukset nostavat kuukausipalkan noin 8000 eur tasolle. Tämän lisäksi kansanedustajilla on laaja matkustus- ja taksinkäyttöoikeus.
Katajan näkemykset julkaistiin Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uutuuskirjassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä IS.
Menneet mepit mieron tielle?
Heikkoa ansiotasoa valitteli hetki sitten myös Eija-Riitta Korhola, niin ikään kokoomuksen pitkäaikainen toimija. Hän kuittasi Euroopan parlamentilta 8500 euron kuukausikorvauksen 15 kuukaudeksi. Korhola kuitenkin totesi IS:lle, ettei lähde eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska ”nyt ei ole varaa.”
Kokoomusministeri Laura Räty puolestaan hämmästytti suomalaisia pienituloisten määrää vähättelevällä lohkaisullaan. Hän pohti Verkkouutisten haastattelussa, että ”kuinka moni oikeasti tienaa alle 2 600 tai 2 100 euroa kuukaudessa.”
Kommentti herätti laajalti närkästystä. Rätyä muistutettiin kovin sanoin siitä, että maassa elää satoja tuhansia ihmisiä, joiden ansiot jäävät alle 2 100 euroon kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
