PS ARKISTO
Oikeusministeri Leena Meri varoittaa, että Suomi on jäljessä Ruotsia noin 10–15 vuotta nuorisorikollisuuden ja katujengiytymisen kehityksessä. Hallitus vastaa uhkaan koventamalla rangaistuksia ja tehostamalla viranomaisten tietojenvaihtoa.
Oikeusministeri Leena Meri käsitteli Roni Arvosen Kuuntelija-podcastissa nuorisorikollisuutta, katujengejä ja maahanmuuton haasteita. Meren mukaan Suomessa on liian pitkään uskottu ongelmien ratkeavan sosiaalityöllä ja ennaltaehkäisyllä.
Nuorisorikollisuuden luonne on muuttunut: kyse ei ole enää yksittäisistä näpistyksistä tai nuoruuden hölmöilystä, vaan suunnitelmallisesta ja nöyryyttävää väkivaltaa sisältävästä toiminnasta.
Ennaltaehkäisevät palvelut ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä pysäyttämään rikosuraa, kun se on jo käynnistynyt. Kun nuori kantaa teräasetta julkisella paikalla tai osallistuu ryöstöihin, yhteiskunnan vastauksen on oltava selkeä ja tuntuva.
Meren mukaan Suomi seuraa Ruotsin jengiytymiskehitystä noin 10–15 vuoden viiveellä, jos lainsäädäntöä ei muuteta. Ruotsissa tilanteen vakavuuteen herättiin liian myöhään, ja rikollisjengit ehtivät verkostoitua ja rekrytoida nuoria tehokkaasti, minkä vuoksi Suomen on katkaistava vastaava kierre lainsäädännön keinoin ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.
Suuressa osassa vakavaa katujengirikollisuutta korostuu maahanmuuttajatausta, mikä kertoo siitä, että kotouttamistoimet eivät ole toimineet halutulla tavalla.
Ongelma syntyy Meren mukaan siitä, jos maahanmuuttajayhteisöihin muodostuu rinnakkaisyhteiskuntia, joissa Suomen lakia ja viranomaisia ei kunnioiteta. Kun nuori kokee irtonaisuutta sekä omasta taustakulttuuristaan että suomalaisesta yhteiskunnasta, katujengi tarjoaa vääristynyttä kuuluvuuden tunnetta, statusta ja nopeaa rahaa huumekaupalla.
Maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin on voitava puuttua suoraan leimaamatta keskustelua rasistiseksi.
Meri esitteli lakihankkeita, joilla rikosoikeutta kiristetään: katujengirikollisuudelle luodaan erillinen koventamisperuste, joka mahdollistaa pidemmät vankeustuomiot jengitoiminnassa tehdyistä rikoksista, ja teräaseiden sekä luvattomien ampuma-aseiden kantaminen julkisella paikalla säädetään nykyistä ankarammin rangaistavaksi.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja pysyy 15 vuodessa, mutta alle 18-vuotiaiden vakaviin rikoksiin puututaan aiempaa tiukemmin. Meri haluaa rajata ensikertalaisuuden alennusautomaattia, koska vakaviakin rikoksia tekevät nuoret selviävät ehdollisilla tuomioilla, jotka eivät toimi pelotteena.
Lisäksi poliisin, sosiaalitoimen ja koulujen tietojenvaihtoa suoraviivaistetaan: lakimuutoksilla puretaan salassapitosäännöksiä, jotka ovat estäneet viranomaisia jakamasta tietoa vaarallisessa rikoskierteessä olevista nuorista.
Meri korosti oikeustajun palauttamista: kansalaisten on voitava luottaa siihen, että Suomi on turvallinen maa ja että rikoksesta seuraa tekoa vastaava rangaistus. Liian lievät rangaistukset murentavat luottamusta oikeusjärjestelmään.
Hallitus aikoo katkaista Ruotsin kaltaisen kehityskulun ennen kuin on liian myöhäistä. Ministerin viesti on selvä: teoilla on hinta, ja se nousee Orpon hallituskaudella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeri Leena Meri tapasi tänään Viron oikeus- ja digitalisaatioministeri Liisa-Ly Pakostan Tallinnassa. Ministerit allekirjoittivat yhteisen julistuksen vankien siirron tehostamisesta Suomen ja Viron välillä.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tänään muun muassa maahanmuuttajien ja Suomessa oleskelevien hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Demarikansanedustajat yrittivät hiillostaa aiheesta perussuomalaista oikeusministeri Leena Merta vaatimalla lakialoitetta ay-liikkeen kanneoikeudesta.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 31-vuotiaan Rafat Waleed Ahmad Alsmadin 12 vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta. Käräjäoikeus määräsi hänet lisäksi menettämään valtiolle rikoksella saatuna hyötynä yhteensä yli 850 000 euroa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena, sillä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kansainväliset jännitteet, hybridivaikuttaminen sekä teknologian nopea kehitys näkyvät nyt vahvasti myös Suomen sisäisessä turvallisuudessa.
Sisäministeri Mari Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muutoin Suomessa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Irakissa juuri vierailleen Rantasen mukaan maan turvallisuustilanne on parantunut niin, että se luo irakilaisille paluumahdollisuuksia.
Viime aikoina on keskusteltu runsaasti kasvojen peittämisen rajoittamisesta erityisesti yleisellä paikalla ja esimerkiksi kouluissa sekä muissa julkisissa palveluissa. Sisäministeriössä on nyt koottu ministerille taustatietoa, miten asia muissa Euroopan maissa on järjestetty ja mikä on Suomen lainsäädännön nykytila. - Seuraavaksi arvioimme hallituksessa, voidaanko kasvojen peittämisen kieltämistä viedä eteenpäin jo tällä hallituskaudella, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Helsingin poliisi on tehostanut rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisia ja lisännyt käännytyksiä satamissa. Toimet kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden epäillään liittyvän rikolliseen toimintaan tai vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Viikon suosituimmat
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin uudet avustuskriteerit herättivät poliittisen myrskyn. Verorahahanojen sulkeminen uhkaa saavutettuja etuja sekä kyseenalaista hyväveliverkostoa.
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.
Helsinki Pride markkinoi toimintaansa yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden edistämisellä, mutta todellisuus on toisenlaista. Viikonloppuna Helsingissä Pride-marssilla nähtiin useita plakaatteja, joissa yksittäisiä lääkäreitä ja tutkijoita maalitettiin aggressiivisesti. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi maalituksen kohteeksi joutuneista. Hän paheksuu Pride Helsinkiä ja SETA ry:tä siitä, että ne sallivat henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen ja painostuksen tapahtumassaan.
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen miehen, joka nousi julkisuuteen syyskuussa 2015 valehdeltuaan ikänsä silloiselle keskustan pääministerille Juha Sipilälle. Nyt hänet tuomittiin osittain halvaantuneen naisen raiskaamisesta.
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
