
Kokoomuksen Lepomäki: eurokriisi ei ole vielä ohi, euro on heikentänyt Suomen talouden vakautta
Kokoomuksen puheenjohtajuudesta tänä kesänä kisaava kansanedustaja Elina Lepomäki peräänkuuluttaa faktapohjaista keskustelua EU:sta ja eurovaluutasta. Euro ei Lepomäen mukaan ole lisännyt Suomen talouden vakautta, vaan on heikentänyt sitä. Erityisen kriittisesti hän tarkastelee yhteisvaluutta euron vuoksi tehtyjä toimia.
Lepomäki hämmästelee sitä, ettei keskusteluissa ole nostettu esille sitä, että nimenomaan riskien tasaaminen eri eurovaltioiden kesken johti eurokriisiin. Hänen mukaansa eurokriisi ei ole ohitse, ja että pahin on vasta edessä.
Hän painottaa, että keinotekoisen alhaalla pidetyt korot eivät kerro sijoittajille velkakirjojen todellista hintaa. Hinnanmuodostus käy haastavaksi, koska EKP isona toimijana on ostamassa lähes kaikkia mahdollisia velkakirjoja pois markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoista yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin.
Lepomäki kirjoittaa, että jossain kohtaa velkakirjojen riskit toteutuvat, koska korkoja ei voida painaa ikuisesti nollan tietämille. Hän muistuttaa, että Italia saa tällä haavaa historiansa alhaisimmat korot, vaikka maan velkataakka on muhkea ja maan pankit hoipertelevat vaarallisilla vesillä.
Lepomäki muistuttaa, ettei Suomen etu ole aina sama asia kuin Saksan etu. Suomalaisilla esimerkiksi Kreikan riskit olivat likimain olemattomia, ja velkajärjestelyissä suurimman taakan olisivat kantaneet Keski-Euroopan maiden pankit. Saksa olisi voinut halutessaan siistiä pankkiensa tappiot itse. Samalla huonot luotot olisi hoidettu asianmukaisesti pois, kun nyt ne roikkuvat euromaiden niskassa.
Kreikalle Lepomäki näyttäisi ovea.
– Mielestäni ei voi olla poissuljettua, että Kreikalle luodaan lähitulevaisuudessa uskottava ja lempeä tie ulos eurosta esimerkiksi rinnakkaisvaluutan kautta. Markkinapaniikkia ei asiasta enää syntyisi: suuri osa velkojista on tätä nykyä julkisia instituutioita kuten EKP ja IMF. Päätös on toki Kreikan.
Kansanedustaja kummastelee myös puolueensa linjattomuutta. Lepomäen mukaan kokoomus vastustaa suunnitelmataloutta SUomessa, mutta edistää sitä EU-tasolla.
– Jos me kokoomuslaiset pyrimme vastustamaan suunnitelmataloutta kotimaassa, sitä pitäisi systemaattisesti vastustaa myös EU:ssa. Jos emme kannata esimerkiksi Keskustan ajamaa kasvurahastoa ja SDP:n ajamaa valtiokapitalismia, miksi pidämme vastaavaa rakennelmaa (kuten ESIR) EU-tasolla kannatettavana? Jos uskomme markkinakuriin, miksi edistämme yhteisvastuuta?
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäpiirilähteet: Kokoomus jäänyt Brysselin vangiksi
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.