

Suuri joukko siirtolaisia odottaa Liettuassa pääsyä muualle Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut
Kreikka, Liettua ja Puola ovat joko rakentaneet tai rakentamassa raja-aitoja EU:n ulkorajoille. Syynä on hallitsematon ja laiton siirtolaisuus. Laittomia rajanylityksiä padonneita EU-maita kohdellaan kuitenkin eri tavoin.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen Liettuan tavoin. Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten.
Komission sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi, että Liettuan raja-aita voisi olla ihan hyvä ajatus. Puola ja Liettua ravistelevat komissiota ymmärtämään, että laittomilla rajanylityksillä halutaan painostaa ja kiristää unionia. Viesti on alkanut mennä perille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Kreikan tehostettua rajavalvontaa todeten alkuvuonna 2020 Kreikan olevan EU:n ”kilpi”, minkä hän ilmaisi vieläpä kreikaksi. Laittoman siirtolaisuuden kriisin räjähdettyä käsiin vuonna 2015 komission ymmärrys aiheesta oli varsin rajallisempi.
Unkarille sapiskaa
Vuosina 2015-16 komissio suhtautui rajamuureihin hyvin penseästi. Komissio riiteli Unkarin kanssa maan tehostettua merkittävästi rajavalvontaansa. Vuonna 2015 alkanut laittomien rajanylitysten aiheuttama kriisi johti noin miljoonan ihmisen vaellusta läpi erilaisten EU-maiden.
Huhtikuussa 2015 Unkarin valtaapitävän Fidesz-puolueen kannatus oli noi 39 prosentissa. Fidesz vastasi määrätietoisin ottein alkusyksystä alkaneeseen hallitsemattomaan ja laittomaan siirtolaisuuteen rakentaen muureja rajoilleen. Puolueen suosio kasvoi. Vuoden 2015 lopussa puolueen kannatus oli lähes 50 prosenttia.
Euroopan komissio ei norsunluutornissaan niellyt äänestäjien kannattamaa politiikkaa. Komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimintaa ”lyhytnäköisenä”. Junckerin mukaan Eurooppa jakaantuu siirtolaisvastaisten muurien vuoksi.
Syksyllä 2016 Luxemburgin pitkäaikainen ulkoministeri Jean Asselborn halusi nakata Unkarin pihalle koko unionista. Hän sanoi, ettei hän voi hyväksyä EU:n perusarvoja rikottavan. Asselborn on maan sosialistisen työväenpuolueen jäsen.
Unkarin ystävät olivat vähässä. Itävalta tosin lähetti 60 henkilöä avustamaan Unkarin rajavalvontaa marraskuussa 2016. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi hiljattain, ettei maahan ole tulossa ainoatakaan afgaania.
Onko komissio ymmärtänyt yskän?
Komission suhtautuminen ihmissalakuljettajien liiketoimintamalliin on muuttunut kielteisemmäksi. Se on kiistatonta. Mahdollisia syitä tähän ilmapiirin muutokseen voi olla useampikin.
Komissio on voinut oppia: laiton siirtolaisuus on herkkä aihe Euroopassa. Tämä näkyy poliittisina heilahduksina ja komissio saattaa pelätä, että laittomia rajanylityksiä estämään voi nousta puolueita, joilla on paljonkin hampaankolossa EU:ta vastaan. Esimerkiksi Unkarin lehdissä nostetaan perusteltuja syitä maan EU-erolle.
Vaikka Asselbornin haave Unkarin EU-erosta toteutuisikin, se olisi silti arvovaltatappio EU:lle.
Komission ja Unkarin sapelien kalistelu on voinut vaikuttaa komission kaksoisstandardien käyttöön. Arvovalta murenisi myös silloin, jos EU myöntäisi EU:lle hankalaksi käyneen Unkarin olleen oikeassa.
Liettuan ja Puolan rajakysymyksissä EU:lla on selkeä vihollinen: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka. Unkarin kohdatessa massiivisia laittomia rajanylityksiä kyse oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjauksesta tarjota kaikille syyrialaisille turvapaikanhakijoille turvapaikka.
Komissio yrittää osoittaa, että Valko-Venäjän hallinnon toiminta on masinoitua ja se on siksi torjuttavaa. Unkarin tai Liettuan rajoilla itse tilanne ja viranomaisten kohtaamat haasteet ovat silti samoja.
Unkaria on moitittu myös liiallisesta voimankäytöstä rajoilla. Satojentuhansien laittomien rajanylitysten sattuessa lyhyessä ajassa johtaa sekasortoiseen tilanteeseen, jossa viranomaisten on toisinaan välttämätöntä turvautua riittäviin keinoihin järjestyksen ylläpitämiseksi. Vastaavaa kaaosta on saatu nyt seurata tv-kuvista Kabulin lentokentällä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aljaksandr Lukašenka Ylva Johansson Kaksoisstandardi Liettua Ursula von der Leyen Laiton maahantulo Fidesz Maria Ohisalo Rajavalvonta Jean Asselborn Viktor Orbán Unkari Puola Angela Merkel Euroopan komissio Jean-Claude Juncker
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Itävallan vapauspuolue haluaa ”Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia

Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit

Unkari saanee ensimmäisen naispresidenttinsä keväällä – Orbanin puolueen perheministeri presidenttiehdokkaaksi

Unkariin valittiin maan ensimmäinen naispresidentti
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.

Suomi perui pään leikkaamisella uhkailleiden irakilaiskaksosten oleskeluluvat, mutta palautuskielto estää karkotuksen – Antikainen: ”Pelottavaa, mihin sokea ideologia johtaa”
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.













