Koponen: Koulumatkatukeen tasapuolisuutta

Aiemmin syksyllä täysistuntosalissa käsiteltiin perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen kansalaisaloitetta lasten ja nuorten koulukiusaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi.

Nyt Ari Koponen haluaa tarttua myös opiskelijoiden koulumatkatukeen ja tiedustelee hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, onko lainsäädäntö sen osin tasapuolinen.

Opiskelijaryhmät eriarvoisessa asemassa

Koulumatkatukilain mukaan opiskelija voi saada koulumatkatukea tiettyjen ehtojen täytyttyä: koulumatkan pituus on oltava vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, kustannusten yli 54 euroa kuukaudessa ja koulumatkoja tulee olla vähintään 7 yhdensuuntaista viikossa.

– Tämä viimeinen ehto ei täyty kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta, vähentyneen lähiopetuksen takia, Koponen kertoo.

Koulumatkan katsotaan olevan lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Eli koulumatkatukea ei voi saada palkallisen työssäoppimisen ajalta, mikä aiheuttaa ongelmia monille, koska oppisopimuspaikka saattaa sijaita kaukana kodista ja työstä saatu korvaus ei välttämättä riitä kuluihin.

– Tämä asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan keskenään riippuen siitä, sattuuko sopiva oppisopimustyönantaja löytymään kodin läheltä vai ei, toteaa Koponen.

Kelan byrokratiaa parhaimmillaan

Mikäli opiskelijalla sen sijaan on kaksi osoitetta, esim. kahden eronneen huoltajan luona, opiskelijalle voidaan käytännössä myöntää koulumatkatukea vain toisen luota kouluun ja takaisin, sillä Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen kotiosoite. Jos huoltajat asuvat eri liikennejärjestelmien alueilla, tämä tuottaa ongelmia.

– Esimerkiksi jos opiskelijan koulu on Helsingissä, huoltaja A asuu Sipoossa HSL-alueella ja huoltaja B asuu Porvoossa eli HSL-alueen ulkopuolella, opiskelijalle voidaan myöntää joko HSL-opiskelija-alennus tai Matkahuollon matkatukikortti, mutta ei samanaikaisesti molempia, huokaa Koponen.

Sillä Kelan koulumatkatukijärjestelmä ei tunne viikoittaista muuttamista, vaan myöntää tuen yhden opiskelukuukauden perusteella.

– Teoriassa toki, jos opiskelija haluaisi asua molempien luona ja nostaa koulumatkatukea, hän voisi vaihtaa osoitettaan vuorokuukausittain sekä tehdä joka kuukausi uuden hakemuksen Kelalle. Aivan älytöntä byrokratiaa jälleen kerran, Koponen sanoo.