Koronarokotukset huolestuttavat maahanmuuttajia Ruotsissa – kieltäytyjiä jopa puolet väestöryhmästä

Halukkuus koronarikotteen ottamiseen on suuresti riippuvainen siitä, mistä päin maailmaa ihminen on kotoisin. Ongelmallisin tilanne on Afrikasta lähtöisin olevilla henkilöillä, heistä vain 44 prosenttia on suostunut ottamaan rokotteen Covid-19-tautia vastaan.

Useat tutkimukset Ruotsissa ja muualla maailmassa ovat osoittaneet, että tietyillä ihmisryhmillä on suurempi riski sairastua vakavasti ja kuolla Covid-19-tautiin.

Riski kohoaa erityisesti henkilöillä, joilla on alhainen koulutus sekä tulotaso, ja jotka asuvat ahtaasti ulkomailla syntyneiden kansoittamilla asuinalueilla.

Siksi näiden ihmisten rokottaminen vakavaa tautia vastaan on erittäin tärkeää. Näin todetaan Ruotsin THL:n eli Folkhälsomyndighetenin tuoreessa selvityksessä.

Suuria eroja rokotushalukkuudessa

Selvityksestä käy ilmi, että 91 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 80 vuotta täyttäneistä henkilöistä on saanut ensimmäisen rokotteen Covid-19-tautia vastaan.

Pohjoismaissa syntyneistä on rokotettu 85 prosenttia. Lähi-idässä syntyneistä rokotteen on ottanut 62 prosenttia. Huolestuttavin tilanne on Afrikassa syntyneillä, heistä rokotteen on halunnut vain 44 prosenttia.

Kun tarkastellaan 65-79-vuotiaiden ikäryhmää, erot korostuvat entisestään. Ensimmäisen rokoteannoksen oli 21. huhtikuuta mennessä ottanut 41 prosenttia Ruotsissa syntyneistä. Pohjois-Afrikassa syntyneistä oli rokotettu 17 prosenttia ja muualla Afrikassa syntyneistä 16 prosenttia.

Imaamit ja papit apuun

– Meidän täytyy toimia aivan toisella tavalla tietyillä alueilla, eikä siihen riitä se, että tuijotamme vain kuntatasoa. Meidän täytyy mennä kaupunginosien tasolle ja ryhtyä erityistoimiin siellä, sanoo rokotuksista Skånen alueella vastaava ylilääkäri Maria Landgren.

– On erityisen tärkeätä, että näillä alueilla turvaudutaan imaamien, yhdistysten ja pappien apuun. He ovat läsnä kaiken aikaa, toteaa Göteborgin Rosengårdin lähiön kansalaisaktivisti Halimo Nuur.

Tämä johtaa aivan varmasti ongelmiin, muistuttaa valtionepidemiologi Anders Tegnell.

– Tartuntojen ryöstäytymisen vaara on aina olemassa yhteiskunnassa, jossa tiettyjen ryhmien immuniteetti on alhainen.