

PS ARKISTO
Koronatilanne vaikeuttaa edelleen yritysten toimintaa – Juuso vaatii työttömyysturvan koronapoikkeuksen jatkamista
Hallitus antoi keväällä 2020 eduskunnalle lakiesityksen työttömyysturvalain tilapäisestä muuttamisesta, ja se hyväksyttiin eduskunnassa nopealla aikataululla. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuson mukaan koronatilanne ei talouselämän ja yritysten kannalta ole muuttunut keväästä 2020. Juuso vaatii työttömyysturvalain poikkeuksen jatkamista edelleen.
Lakimuutos tuli voimaan 15. huhtikuuta 2020. Lailla muutettiin työttömyysturvalakia tilapäisesti niin, että lomautuksen ajalta maksettua työttömyyspäivärahaa ei otettu huomioon laskettaessa työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Ansiopäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen tilapäisesti lakkasi. Lakimuutos perustui koronatilanteeseen.
– Hallitus perusteli esitystään sillä, että Covid-19-epidemia ja sen rajoittamistoimet sekä kansalaisten kokema pelko tautia kohtaan vähentävät merkittävästi taloudellista toimintaa yhteiskunnassa. Sillä oli merkittävä vaikutus yrityselämään, koska koronan vuoksi yrityksillä oli vähemmän tai ei lainkaan asiakkaita. Lisäksi useat yritykset ovat riippuvaisia rajat ylittävistä toimitusketjuista, jotka olivat häiriintyneet koronavirusepidemian levittyä maanosasta ja maasta toiseen. Myös yritysten rahoitusasema ja muut taloudelliset toimintaedellytykset heikentyivät voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
– Näiden muutosten seurauksena työnantajan edellytykset tarjota työtä henkilöstölleen myös heikentyivät. Lomautettujen määrä kasvoi jyrkästi, koska yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan epidemian vuoksi asetettujen rajoitusten ja ihmisten liikkumis- ja ostokäyttäytymisen pienentämää tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Yritykset eivät kyenneet sopeuttamaan toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin ilman työvoiman vähentämistoimia. Lakimuutos oli tarpeellinen.
Epidemia ei ole osoittanut laantumisen merkkejä
Kesällä työttömyysturvalain enimmäismaksuaikaa koskevan säädöskohdan tilapäisen muutoksen voimassaoloa jatkettiin ulottumaan vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla lakia muutettiin tilapäisesti niin, että enimmäismaksuajan jäädyttäminen koski lomautettujen lisäksi myös kokonaan tai osittain työttömiä aikajaksolla heinäkuun alusta vuoden 2020 loppuun asti.
Vuodenvaihteeseen mennessä epidemia ei osoittanut laantumisen merkkejä. Alkuvuonna 2021 valtakunnallinen koronaepidemiatilanne on edelleen heikentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan tällä hetkellä suurimmassa osassa maata epidemia on joko kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Valtakunnalliset ja alueelliset liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat voimassa ja hallituksen ministerityöryhmä on suunnitellut rajoitusten lisäämistä ja tiukentamista entisestään.
– Valtioneuvosto on päätöksellään tiukentanut anniskelu- ja aukiolorajoituksia 5.12.2020 alkaen. Lapissa sairaanhoitopiiri on koronavirusepidemian perustasolla, mutta alueelle säädettiin käyttöön kiihtymisvaiheessa olevien alueiden rajoitukset, Juuso kertoo.
Yritykset supistavat ja lomauttavat edelleen
Juuso korostaa, että talouselämän ja yritysten kannalta koronatilanne on aivan samanlainen kuin keväällä 2020. Epidemiatilanne vaikuttaa merkittävästi yritystoimintaan, ja se aiheuttaa toiminnan supistamista ja lomautuksia. Aivan samoin kuin viime keväänä yritykset edelleen joutuvat henkilöstöään lomauttamalla sopeuttamaan toimintaansa. Hallituksen asettamat rajoitukset ja ihmisten liikkumis- ja ostokäyttäytyminen pienentävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää.
– Viime keväänä säädetyn lakimuutoksen perusteena oleva tilanne on ennallaan, ja sillä perusteella työttömyyspäivärahan enimmäisajan jäädyttämistä olisi luonnollisesti jatkettava myös tämän vuoden puolella. Odotan hallitukselta lakiesitystä, että koronatilanteen vuoksi lomautuksen ajalta maksettua työttömyyspäivärahaa ei oteta huomioon laskettaessa työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Olen eilen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kertoo Juuso.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouselämä koronapoikkeus talouskriisi koronarajoitukset koronakriisi lomautukset kirjallinen kysymys Kaisa Juuso Työttömyysturva työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Koronakriisi lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta

Tukea tarvitaan nyt ja koronan jälkeen – Reijonen lisäisi psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja

Wihonen: Miten hallitus aikoo auttaa lomautettuja ja irtisanottuja?

Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan pienten kuntien alasajoon: ”Yritysvihamieliseen politiikkaan on tultava loppu”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Antikainen: Hallituksen sähläys koronarajoituksissa tekee rajavartijoiden työstä tarpeettoman hankalaa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














