Koronatilastointi kuralla, THL ei tiedä, mitä sairaaloissa tapahtuu – Dosentti moittii: ”Pitäisi olla teknisesti yksinkertaista”

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL on jo noussut kohun silmään koronainformaationsa takia, mutta nyt näyttää siltä, että muitakin puutteita on. Suomesta puuttuu paitsi tieto koronatartunnan saaneista, myös ajantasainen tieto infektioiden aiheuttamasta erikoissairaanhoidosta ja osastohoidosta.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Ylelle 16.3, etteivät he tiedä, miten paljon potilaita on hoidettavana sairaaloissa koronan vuoksi. Tällaista tietoa ei heille kuulemma tule sairaanhoitopiireistä.

THL saa tartuntatauti-ilmoitukset päivittäin, mutta sairaalahoidon syistä tulee tietoa harvakseltaan ja viiveellä hoitoilmoitusrekistereihin. THL ei siten voi koostaa reaaliajassa sitä, kuinka moni on koronan takia sairaalassa ja mitä heille siellä tapahtuu.

Kokonaiskuvaa ei synny jos ”infra” puuttuu

Tilastoinnin puutteet nousivat esiin terveydenhuollon hallinnon ja suunnittelun dosentin Matti Rimpelän someseinällä.

– Tähän pakko pysähtyä. Miksi THL ei kerää erikoissairaanhoidosta ajantasaista seurantatietoa viruksen vuoksi hoidettavista, ainakin tehohoidosta. Pitäisi olla teknisesti yksinkertaista. Pitäisi kuulua tarttuvien tautien kansallisen seurannan perusrakenteeseen. Nyt kiireesti töihin tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tai selkeä selitys, miksi tällaista tietoa ei tarvita, Rimpelä kirjoitti.

Rimpelän mukaan pyrkimys on kuulemma olemassa, mutta ”sopivaa infraa” ei ole saatu tehtyä. Tietoja joudutaan vielä kokoamaan manuaalisesti.

Toimittajat ruuhkauttavat pian sairaaloiden linjat

Ei ole sopivaa infraa? Se tarkoittaa, ettei Suomessa ole reaaliaikaista kansallista järjestelmää sen selvittämiseksi, mitä terveydenhuollossa parhaillaan tapahtuu.

Dosentti Matti Rimpelän mukaan koronaviruksen testaustiedot eivät enää ole kiinnostavia. Olennaista on sairaanhoidon ja varsinkin erikoissairaanhoidon kuormitus, josta kertovat osastohoidossa ja tehohoidossa olevien lukumäärät, uudet tapaukset, parantuneet, kuolleet. Kiinnostavaa on myös osastohoidon kesto, hoidettujen ikärakenne ja niin edelleen.

– Testausvarmistuksista pitäisi tietää, kuinka suuri osa on parantunut yli 300:sta varmistetusta tapauksesta. Entä miten pitkään sairastaminen on kestänyt niillä, joiden tunnistamisesta on kulunut pari viikkoa tai enemmän?

Jos koronainfektioiden aiheuttamasta erikoissairaanhoidon osastohoidosta ei saada koottua tietoa THL:lta, joutuvat joukkoviestimet käynnistämään kukin oman seurantansa, kuten Helsingin Sanomat hiljattain teki ottamalla yhteyttä sairaanhoitopiireihin.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että journalistit kuormittavat erikoissairaanhoidon vastuuhenkilöitä kysymyksillään. Jos homma ei selkiydy, tarvitaan pian useita puhelinvastaajaviranomaista palvelemaan toimittajia.

Digi-Suomi tekemään tukkimiehen kirjanpitoa

Olisi siis kaikkien etu, jos THL keräisi ajantasaiset perustiedot sairaanhoitopiireiltä ja julkaisisi ne myös avoimesti. Ja mikäli sopivaa infraa ei ole, kuuluu seuraava kysymys: ”Milloin se sopiva infra sitten on?”

Pitäisikö virkamiesten lyödä viisaat exelinsä yhteen ja alkaa koodata?

Dosentti Matti Rimpelän mukaan yksinkertaisesta asiasta tehdään nyt aivan liian monimutkaista. Ajantasaisen tiedon päivittäminen ei ole avaruustiedettä. Suomen sähköisten järjestelmien avulla kyetään rekisteröimään jokainen ostettu kaljakoppakin.

– Tilastoinnin voi hoitaa vaikka tukkimiehen kirjanpidolla kuten tehtiin 1970-luvulla, Rimpelä sanoo.

Käytännössä se menisi vaikkapa niin, että infektiotautien ylilääkärit velvoitettaisiin kokoamaan tiedot sairaanhoitopiiristään ja lähettämään ne seuraavan aamun kello 8:00 mennessä THL:een, joka sitten pitäisi tiedotustilaisuuden 9:00.

Ilman tilastoja ei voida ennustaa luotettavasti

Miksi sitten ajantasaisen tiedon kerääminen on niin vaikeaa, että nyt on jo hätä kädessä?

Taustalla hahmottuu suuria, osin säästösyistä tehtyjä rakenteellisia uudistuksia 1980-luvun lopusta alkaen: kansallisesta ohjauksesta vastanneen Lääkintöhallituksen lakkauttaminen, valtionapujärjestelmän vaikutukset terveydenhuoltoon, tiedonkeruun karsiminen ja alasajo. Rekisteröintiin ovat vaikuttaneet myös uudet sähköiset järjestelmät, tietosuoja-asiat, salassapitopykälät ja niin edelleen. Hajautettu palvelujärjestelmä heijastuu tilastointiinkin.

Jossakin pitäisi kiireesti kokoustaa tilastoinnin osalta. Epidemian kokonaiskuvan on syytä päivittyä 24 tunnin välein, eikä viiveellä. Ilman koottua tietoa Suomessa ei nimittäin voida laatia luotettavia ja tarkkoja skenaarioita.

Jos vastuussa olevat viranomaiset eivät tätä tee, toimittajat tulevat joka tapauksessa keräämään tietoja sairaanhoidosta siihen tapaan kuin on jo tehty.

THL pohtii toteutusta parhaillaan

Koska se sopiva infra sitten tulee ja kuka siitä vastaa?

Tämä on pakosti jonkun viranomaisen tehtävä ja vastuulla.

Kysymys kuuluukin nyt, kenen.

THL vastaa, että työryhmät ovat jo pidemmän aikaa pohtineet sitä, mikä olisi paras tapa ja oikeat työkalut kerätä reaaliaikaisesti tietoa sairaaloista, koska ”jos tapausmäärät alkavat kasvamaan, kasvaa myös sairaalahoidon seurannan tarve”. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määriä tullaan kokoamaan useista tietolähteistä, kuten esimerkiksi lääkärin sähköisestä tartuntatauti-ilmoituksesta. Tavoitteena on saada ajantasainen tieto yhteen paikkaan.

Varaudumme siis odottelemaan.