

Vasemmalla: kuva faktabaarin sivuilta. Oikealla: SU:n koostama taulukko somekuvan väitteistä.
Somekuva näytti THL:n huonossa valossa, faktantarkistaja väittää vahingolliseksi, vaikka tiedot ovat aivan oikein
Faktabaari julkaisi maanantaina ärhäkkäsävyisen kirjoituksen, jossa lytättiin perinpohjin somessa laajalle levinnyt THL:ää kritisoiva kuva. Faktabaarin lyttäys on hyvin erikoinen, sillä somekuvan väitteet ovat totta, ja faktabaari myöntää asian itsekin.
Faktabaari arvioi somekuvan ”vahingoittavaksi eli malinformaatioksi”. Julkaisussa päällisin puolin paikkansa pitäviä väitteitä käytetään ”harhaanjohtavalla ja haitallisella tavalla”.
THL:n ulostuloja kymmenen päivän ajalta listannut somekuva ei näyttänyt kohdettaan erityisen mairittelevassa valossa. Kuvaa on jakanut muun muassa mediavaikuttaja Mikael Jungner, joka on ottanut vahvan THL-kriittisen kannan. Hän on hoputtanut Suomea nopeisiin toimiin, jotta koronavirus saataisiin taltutettua, ja kummastellut THL:n ulostuloja.
Jungner on käyttänyt kyseistä somekuvaa vastauksissaan, esim tällä tavalla:
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) March 13, 2020
Faktabaari kertoo saaneensa kuvasta tarkistuspyynnön lauantaina 14.2. Se kävi kuvan väitteet läpi ja kertoi analyysinsa yhtenvetona seuraavaa:
”Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuva otsikolla “THL ja koronavirus uutisissa”, johon on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koronavirukseen liittyviä kommentteja tammi-maaliskuulta. Listalla on siteerattu THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne näyttävät ajankohdastaan irrotettuina pääosin virheellisiltä. Lista on kokonaisuutena tahallisen harhaanjohtava. Sen tarkoituksena on nakertaa vastuullisen viranomaisen eli THL:n uskottavuutta tarjoamatta tilalle tarkistettua tietoa. Faktabaari pitää kuvan levittämistä epidemiatilanteessa eettisesti hyvin arveluttavana.”
Faktabaari totesi myös:
”Tästä syystä listausta voi kokonaisuutena pitää malinformaatiota, eli tietona, joka on pääosin totuudenmukaista, mutta jota jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Tällä tavalla kasattua listaa ei voi pitää minään muuna kuin tietoisena yrityksenä saada THL näyttämään epäpätevältä ja kykenemättömältä hoitamaan koronavirustilannetta. Tässä hengessä listaa on myös sosiaalisessa mediassa jaettu ja kommentoitu.”
Mitä kuvassa sitten oli?
Faktabaarin juttu on pitkä, joten Suomen Uutiset tiivisti seuraavaan kuvaan Faktabaarin oman arvion kunkin yksittäisen väitteen totuudenmukaisuudesta:
Suomen Uutiset koosti taulukkoon somekuvan väitteet, lähteet ja Faktabaarin analyysin pääkohdat.
Somekuvassa on yksi punaisella merkitty asiavirhe, eikä se ole erityisen paha. Somekuvan väitteet ovat joko THL:n omista ulostuloista tai median uutisista sellaisenaan nostettuja. Faktabaarin faktantarkistus on tätä taustaa vasten hyvin omituinen.
Kuva luo väärää narratiivia?
Faktabaari toteaa:
”THL ja koronavirus uutisissa -listassa on siis esitetty joitakin kommentteja korrektisti, mutta siinä on myös paljon epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kokonaisuutena kooste on harhaanjohtava, koska kommentit ovat irrotettu alkuperäisestä kontekstista tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon tilannetta, joka kulloisenkin kommentin esittämisen aikaan on vallinnut.”
Tässä kiteytyy Faktabaarin analyysin perinpohjainen kummallisuus. Vaikka somekuvassa on täysin asianmukaisesti ilmoitettu kunkin väitteen kohdalla päivämäärä, Faktabaari pitää tätä harhaanjohtamisena. Faktabaari toteaa useasta kohdasta, että väite pitää kyllä paikkansa, mutta että väite on ”sidottu tiettyyn ajan hetkeen”. Tottakai näin on. Tämähän on universaali tapa merkitä asiat muistiin. Tällä kummallisella saivartelulla, jonka logiikka jää käsittämättömäksi, Faktabaari lyttää kokonaisuuden ”malinformaatioksi”. Jollain tavoin Faktabaari on lisäksi saanut tietoonsa, että kuvaa ”jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen”.
Mistä ihmeestä Faktabaari voi tällaista tietää?
Vastaus: ei mistään.
Faktabaarin koko analyysi nojaa eriskummalliseen teoriaan siitä, että jotkut pahantahtoiset toimijat haluaisivat tahallaan nakertaa THL:n uskottavuutta. Ja vaikka kaikki somekuvan väitteet ovat aivan oikein, on kokonaisuus muka väärin.
Ei ole.
Faktabaarin analyysi ei ole kestävällä pohjalla. Sillä ei ole eikä voi olla minkäänlaista faktapohjaista tietoa siitä, onko Mikael Jungnerin intentio hyvän- vai pahantahtoinen sillä hetkellä, kun hän postittaa someen THL:ää koskevan kuvan. Eikä tällä tiedolla ole faktantarkistamisen kannalta edes mitään merkitystä. Faktantarkistamisen kannalta on aivan yhdentekevää, haluaako joku nakertaa THL:n uskottavuutta vai eikö halua.
Faktoilla on väliä. Ne ovat somekuvassa oikein. Yksittäinen somekuva ei voi tietenkään antaa täyttä kuvaa valtavan monimutkaisesta koronaepidemiasta, mutta miksi sen pitäisikään antaa?
Jos Faktabaari haluaa kytätä narratiiveja, sen kannattanee vaihtaa nimensä narratiivibaariksi.
Iltapäivälehdet saavat osansa moitteista
Faktabaari on havainnut iltapäivälehtien kirjoittaneen lauantaina 14.3 jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon somekuvan ”malinformaatiota”.
Faktabaari kirjoittaa: ”THL ja koronavirus uutisissa -kuvakaappausta ei siis tulisi Faktabaarin mielestä jakaa. Huolestuttavaa on, että lauantaina 14.3. molemmat iltapäivälehdet – Iltalehti ja Ilta-Sanomat – julkaisivat jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon malinformaatioksi toteamaamme kuvakaappausta.”
On mahdotonta sanoa, mihin nimenomaisiin juttuihin Faktabaari viittaa, koska iltapäivälehdet julkaisevat päivittäin runsaan määrän koronaa ja THL:ää koskevia tekstejä. IL on uutisoinut THL:n muuttuneesta linjasta ainakin tässä jutussa, ja IS tässä.
Faktantarkistus surkealla tolalla Suomessa
Faktantarkistus rämpii Suomessa pahasti.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat äskettäin Media & viestintä -aikakauslehdessä faktantarkistamista koskevan analyysinsa tuloksista. Analyysin mukaan lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. On kuvaavaa,. että media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena. Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra kertoi totuuden: Sairaaloissa kehotetaan jo säästämään koronan hoidossa tarvittavia välineitä ja pesemään kertakäyttösuojia – joutui massiivisen somehäirinnän kohteeksi

Rantanen: THL:lle tuli yllätyksenä se, että suomalaisia on ulkomailla ja että tauti vie nuoria teho-osastolle?
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää















