Faktabaari julkaisi maanantaina ärhäkkäsävyisen kirjoituksen, jossa lytättiin perinpohjin somessa laajalle levinnyt THL:ää kritisoiva kuva. Faktabaarin lyttäys on hyvin erikoinen, sillä somekuvan väitteet ovat totta, ja faktabaari myöntää asian itsekin.

Faktabaari arvioi somekuvan ”vahingoittavaksi eli malinformaatioksi”. Julkaisussa päällisin puolin paikkansa pitäviä väitteitä käytetään ”harhaanjohtavalla ja haitallisella tavalla”.

THL:n ulostuloja kymmenen päivän ajalta listannut somekuva ei näyttänyt kohdettaan erityisen mairittelevassa valossa. Kuvaa on jakanut muun muassa mediavaikuttaja Mikael Jungner, joka on ottanut vahvan THL-kriittisen kannan. Hän on hoputtanut Suomea nopeisiin toimiin, jotta koronavirus saataisiin taltutettua, ja kummastellut THL:n ulostuloja.

Jungner on käyttänyt kyseistä somekuvaa vastauksissaan, esim tällä tavalla:

Faktabaari kertoo saaneensa kuvasta tarkistuspyynnön lauantaina 14.2. Se kävi kuvan väitteet läpi ja kertoi analyysinsa yhtenvetona seuraavaa:

”Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuva otsikolla “THL ja koronavirus uutisissa”, johon on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koronavirukseen liittyviä kommentteja tammi-maaliskuulta. Listalla on siteerattu THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne näyttävät ajankohdastaan irrotettuina pääosin virheellisiltä. Lista on kokonaisuutena tahallisen harhaanjohtava. Sen tarkoituksena on nakertaa vastuullisen viranomaisen eli THL:n uskottavuutta tarjoamatta tilalle tarkistettua tietoa. Faktabaari pitää kuvan levittämistä epidemiatilanteessa eettisesti hyvin arveluttavana.”

Faktabaari totesi myös:

”Tästä syystä listausta voi kokonaisuutena pitää malinformaatiota, eli tietona, joka on pääosin totuudenmukaista, mutta jota jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Tällä tavalla kasattua listaa ei voi pitää minään muuna kuin tietoisena yrityksenä saada THL näyttämään epäpätevältä ja kykenemättömältä hoitamaan koronavirustilannetta. Tässä hengessä listaa on myös sosiaalisessa mediassa jaettu ja kommentoitu.”

Mitä kuvassa sitten oli?

Faktabaarin juttu on pitkä, joten Suomen Uutiset tiivisti seuraavaan kuvaan Faktabaarin oman arvion kunkin yksittäisen väitteen totuudenmukaisuudesta:

Suomen Uutiset koosti taulukkoon somekuvan väitteet, lähteet ja Faktabaarin analyysin pääkohdat.

Somekuvassa on yksi punaisella merkitty asiavirhe, eikä se ole erityisen paha. Somekuvan väitteet ovat joko THL:n omista ulostuloista tai median uutisista sellaisenaan nostettuja. Faktabaarin faktantarkistus on tätä taustaa vasten hyvin omituinen.

Kuva luo väärää narratiivia?

Faktabaari toteaa:

”THL ja koronavirus uutisissa -listassa on siis esitetty joitakin kommentteja korrektisti, mutta siinä on myös paljon epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kokonaisuutena kooste on harhaanjohtava, koska kommentit ovat irrotettu alkuperäisestä kontekstista tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon tilannetta, joka kulloisenkin kommentin esittämisen aikaan on vallinnut.”

Tässä kiteytyy Faktabaarin analyysin perinpohjainen kummallisuus. Vaikka somekuvassa on täysin asianmukaisesti ilmoitettu kunkin väitteen kohdalla päivämäärä, Faktabaari pitää tätä harhaanjohtamisena. Faktabaari toteaa useasta kohdasta, että väite pitää kyllä paikkansa, mutta että väite on ”sidottu tiettyyn ajan hetkeen”. Tottakai näin on. Tämähän on universaali tapa merkitä asiat muistiin. Tällä kummallisella saivartelulla, jonka logiikka jää käsittämättömäksi, Faktabaari lyttää kokonaisuuden ”malinformaatioksi”. Jollain tavoin Faktabaari on lisäksi saanut tietoonsa, että kuvaa ”jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen”.

Mistä ihmeestä Faktabaari voi tällaista tietää?

Vastaus: ei mistään.

Faktabaarin koko analyysi nojaa eriskummalliseen teoriaan siitä, että jotkut pahantahtoiset toimijat haluaisivat tahallaan nakertaa THL:n uskottavuutta. Ja vaikka kaikki somekuvan väitteet ovat aivan oikein, on kokonaisuus muka väärin.

Ei ole.

Faktabaarin analyysi ei ole kestävällä pohjalla. Sillä ei ole eikä voi olla minkäänlaista faktapohjaista tietoa siitä, onko Mikael Jungnerin intentio hyvän- vai pahantahtoinen sillä hetkellä, kun hän postittaa someen THL:ää koskevan kuvan. Eikä tällä tiedolla ole faktantarkistamisen kannalta edes mitään merkitystä. Faktantarkistamisen kannalta on aivan yhdentekevää, haluaako joku nakertaa THL:n uskottavuutta vai eikö halua.

Faktoilla on väliä. Ne ovat somekuvassa oikein. Yksittäinen somekuva ei voi tietenkään antaa täyttä kuvaa valtavan monimutkaisesta koronaepidemiasta, mutta miksi sen pitäisikään antaa?

Jos Faktabaari haluaa kytätä narratiiveja, sen kannattanee vaihtaa nimensä narratiivibaariksi.

Iltapäivälehdet saavat osansa moitteista

Faktabaari on havainnut iltapäivälehtien kirjoittaneen lauantaina 14.3 jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon somekuvan ”malinformaatiota”.

Faktabaari kirjoittaa: ”THL ja koronavirus uutisissa -kuvakaappausta ei siis tulisi Faktabaarin mielestä jakaa. Huolestuttavaa on, että lauantaina 14.3. molemmat iltapäivälehdet – Iltalehti ja Ilta-Sanomat – julkaisivat jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon malinformaatioksi toteamaamme kuvakaappausta.”

On mahdotonta sanoa, mihin nimenomaisiin juttuihin Faktabaari viittaa, koska iltapäivälehdet julkaisevat päivittäin runsaan määrän koronaa ja THL:ää koskevia tekstejä. IL on uutisoinut THL:n muuttuneesta linjasta ainakin tässä jutussa, ja IS tässä.

Faktantarkistus surkealla tolalla Suomessa

Faktantarkistus rämpii Suomessa pahasti.

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat äskettäin Media & viestintä -aikakauslehdessä faktantarkistamista koskevan analyysinsa tuloksista. Analyysin mukaan lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa.

Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. On kuvaavaa,. että media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.

Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena. Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”

Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.

MATIAS TURKKILA

Tulosta

Tagit