

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.
Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
– Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
– Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
– Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
– Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouden hätätila maatilojen alasajo maatalouskriisi maatalousyrittäjät maatalouden tuotantorakennukset alkutuottajat maatilat omavaraisuus ruuantuotanto Jari Koskela Viljelijät Huoltovarmuus Kiinteistövero Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

Petri Huru: EU:n uusimmat vaatimukset iskevät Suomen maa- ja metsätalouteen

Purra: Hallituksen politiikka on lose-lose-tilanne suomalaiselle maataloudelle – ”Se on tiettyjen tahojen tarkoituksenakin”

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Tavio: Suomen omavaraisuutta nostettava – ”Huonoina aikoina huoltovarmuus on elintärkeää”

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Koskela: Maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi maatalousyrittäjille pitäisi taata nykyistä huomattavasti vakaampi toimintaympäristö

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









