

LEHTIKUVA
Koskenkylä: Ydinvoimasta ja Nord Stream 2:sta luopuva Saksa on ajautumassa energiakriisiin
VTT Heikki Koskenkylä arvioi Saksan energiavalintojen seurauksia Ukrainan sodan eskaloituessa. Ydinvoimasta luopuminen voi käydä maalle erittäin kalliiksi.
Saksan hallitus on keskeyttänyt Nord Stream 2 maakaasuputken käyttöönoton valmistelun. Tämän seurauksena Saksan energiatilanne pahenee olennaisesti, koska tänä vuonna suljetaan viimeiset vielä käytössä olevat ydinvoimalat. Saksa on ajautumassa vakavaan energiakriisiin ja energian hinnan ennustetaan nousevan huomattavasti. Sähkön hinta on jo nyt EU:n korkein. Inflaatio kiihtyy edelleen, mikä on Saksassa suuri ongelma.
Nord Stream 2 maakaasuputken käyttöönoton keskeyttämisestä vastaa talousministeriö, jossa ministerinä on vihreiden Robert Habeck. Kyse on maakaasun käyttöönoton lupaprosessin pysäyttämisestä. Vihreät ovat koko ajan vastustaneet uuden maakaasuputken käyttöönottoa. Putket, joita on kaksi, kulkevat Itämeren alla. Saksaan on tuotu jo pitkään Venäjältä maakaasua Ukrainan läpi kulkevissa putkissa.
Angela Merkelin hallitus päätti vuonna 2011 lopettaa ydinvoiman käytön Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Merkel runnoi päätöksen läpi. Ainoastaan vihreät kannattivat alun perin päätöstä.
Saksan energiahuolto on voimakkaasti riippuvainen maakaasun tuonnista Venäjältä. Viime vuonna Saksa toi 55 prosenttia käyttämästään maakaasusta Venäjältä, 30 prosenttia Norjasta ja 13 prosenttia Hollannista. Viimeiset kolme käytössä olevaa ydinvoimalaa suljetaan tänä vuonna. Liittokansleri Angela Merkelin hallitus päätti vuonna 2011 lopettaa ydinvoiman käytön Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Merkel runnoi päätöksen läpi. Ainoastaan vihreät kannattivat alun perin päätöstä. Saksan energia-ala varoitti päätöksen seurauksista jo tuolloin.
Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan kivihiilen käytöstä luovutaan jo vuoteen 2030 mennessä. Vihreiden mukaan päätös on sitova. Kahden muun hallituspuolueen SPD ja FDP mukaan päätös on ehdollinen. Niiden mukaan energiahuolto ei saa vaarantua, jolloin kivihiilestä luopumista voitaisiin lykätä. Vihreät haluaisivat lisätä valtavasti tuulivoiman käyttöä. Jo nyt tuulivoimalla tuotetaan viidennes Saksan sähkön kulutuksesta. Tuulivoiman lisärakentaminen on kuitenkin vähentynyt. Kansalaiset vastustavat tuulivoiman lisärakentamista. Voimaloita ei haluta lähelle asuinalueita. Uusista voimaloista on tehty valituksia kaikilla hallinnon tasoilla – liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien tasoilla.
Maakaasun tuonnissa Venäjältä ei nähty mitään riskejä.
Saksassa on nyt alettu suunnitella nestekaasun tuonnin lisäämistä Yhdysvalloista. Tätäkin vihreät vastustavat. Talousministeri Robert Habeck onkin vaikeassa tilanteessa. Hänen ministeriötä syytetään aivan liian myönteisestä asenteesta maakaasun tuontiin Venäjältä. Suuren koalition, CDU/CSU ja SPD, hallituksessa vuonna 2020 talousministeriössä suunniteltiin huomattavaa maakaasun tuonnin lisäämistä Venäjältä, koska ydinvoiman käytön loppuminen alkoi lähestyä. Tuolloin uskottiin, että Nord Stream 2 maakaasuputket saadaan nopeasti käyttöön. Maakaasun tuonnissa Venäjältä ei nähty mitään riskejä.
Saksan kuuluisa energiakäännös eli Energiewende on suurissa ongelmissa. Jos maakaasun tuonti Venäjältä loppuu tai vähenee merkittävästi, ajautuu Saksan energiatalous vakavaan kriisiin. Energian hinta nousisi edelleen. Inflaatio voisi kiihtyä jopa yli viiden prosentin tasolle. Päätös ydinvoiman käytön lopettamisesta oli Merkelin pitkän liittokaslerikauden pahin virhe. Tätä virhettä Merkel ei ole koskaan myöntänyt. Jos maakaasun tuonti Venäjältä vaikeutuu, Saksassa joudutaan siirtämään kivihiilen käytön lopettamista pitkälle vuoden 2030 jälkeen. Tällöin Saksaan saattaa iskeä vakava hallituskriisi ja vihreät luultavasti lähtevät hallituksesta. Ehkä silloin palataan jälleen suureen koalitioon täydennettynä vapailla demokraateilla FDP:llä. Hallitus kokoonpanolla CDU/CSU, SPD ja FDP joutuu sitten rakentamaan uuden linjan Saksan energiapolitiikalle.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Saksan demarit perustivat ”ilmastosäätiön” kiertääkseen pakotteet Nord Stream -kaasuputkea kohtaan

Perustuslakituomioistuin: Merkel rikkoi AfD:n poliittisia oikeuksia

Koskenkylä muistuttaa: Talousnobelisti näytti vihreää valoa hallituksen linjauksille

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.














