Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.

Venäjältä tuodaan edelleen tänäkin päivänä sähköä 600–1 400 megawatin teholla. Tämän tuonnin lopettamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Suomen on muutettava omaa tuotantorakennettaan mahdollisimman nopeasti. Lyhyen tähtäimen toimien lisäksi tarvitaan selkeä ydinvoimastrategia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan Norjan vesivoimaan perustuva säätövara on tehnyt Suomelle mahdolliseksi kasvattaa omaa tuulivoiman asennettua kantaansa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikkialla, riippumatta asennetun tuulivoiman määrästä, voi olla viikkojen vähätuulisia jaksoja, jona aikana tuulivoimatuotanto voi olla olematonta.

Venäjän sähkön ja fossiilisten ainoa vaihtoehto

Esimerkiksi tänään 25.3. Saksassa on ollut erittäin tyyntä jo neljättä päivää tuulitehon käytyä alimmillaan 169 megawatissa, kun se voi olla yli 40 000 megawattia. Saksassa käytetyn sähkön CO2-päästöt ovatkin yli 600 g/kWh, kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.

– Logiikka ja matematiikka asiassa ovat armottomia. Kun ei tuule, ei tuule, eikä tuulivoimaa saada, oli myllyjä pystyssä kuinka paljon tahansa. Kun fossiilisista ja Venäjän sähköstä on päästävä eroon, eivätkä aurinko- ja tuulivoima sääriippuvaisina yksinkertaisesti ole ratkaisu, jää luotettavan ja päästöttömän perusvoiman tuottamiseksi jäljelle ainoastaan ydinvoima, Ranne toteaa.

Saksan ydinvoiman alasajo ihmetyttää

Ranne ihmettelee, miten Saksa edelleenkin ajaa omaa ydinvoimaansa alas. Suomen Fennovoiman ydinvoimalahanke taas joko peruuntuu tai ainakin viivästyy merkittävästi uutta toimittajaa etsittäessä. Nykyisenkaltaisten uusien ydinvoimaloiden käyttöön saaminen kestää sietämättömän kauan.

– Ratkaisu ydinvoiman nopeampaan ja hajautetumpaan käyttöön saamiseen olisivat ns. pienydinvoimalat, joiden idea olisi se, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjoina esivalmistettuja teollisia tuotteita, joiden luvitus-, asennus- ja käyttöönottoaika olisi kertaluokkaa nykyisten suurvoimaloiden vastaavaa lyhyempi.

Lainsäädäntötyö aloitettava mahdollisimman nopeasti

Ranne arvelee, etteivät Suomen omat voimat riitä varsinaiseen voimalatuotantoon, mutta Suomen maailman huippua olevat ydinvoimaloiden laatu- ja turvallisuusosaaminen olisivat korvaamaton apu pienydinvoimaloita suunnitteleville ja tuottaville teollisille toimijoille.

– Pienydinvoimaloiden edellä kuvatun kaltainen käyttöönotto edellyttäisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädäntötyö tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja teollinen yhteistyö auttaisi myös turvallisuusvaatimusten määrittelyssä, sanoo Ranne.

Pienydinvoimastrategian laatimisen aika on nyt

Ranne paaluttaa nyt olevan se ajankohta, jolloin Suomen pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa.

Ranne onkin esittänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

– Mihin mahdollisimman nopeisiin toimiin aiotte ryhtyä, että Suomelle muodostetaan selkeä, aikataulutettu pienydinvoimastrategia sekä sen tarvitsema sääntely-ympäristö?