

LEHTIKUVA
Angela Merkelin rahapussi varastettiin ruokakaupassa – ex-liittokanslerin poliittinen perintö puhuttaa Saksassa
Saksan entisen liittokanslerin kukkaro varastettiin hänen käydessään ruokakaupassa. Onko avoimien rajojen politiikka muuttanut Saksan paikaksi, jossa eläkeläismummo ei välty varkaan uhriksi joutumiselta, vaikka hänellä olisi ikioma henkivartija mukanaan?
Äskettäin vallastaan luopunut ex-liittokansleri Angela Merkel joutui taskuvarkaan uhriksi viime viikolla käydessään ruokakaupassa Berliinissä. Hänen rahapussinsa varastettiin käsilaukusta, jonka hän oli laittanut ostoskärryihinsä.
Edes henkivartijan läsnäolo ei estänyt röyhkeän varkaan tekoa. Berliinin poliisi vahvistaa, että ex-liittokansleri kävi tekemästä asiasta rikosilmoituksen läheisellä poliisiasemalla.
Merkel tunnetaan siitä, että hän on koronakriisin aikanakin käynyt tekemässä ostoksensa itse. Välillä ostoskärryissä on ollut muutama viinipullokin, mistä media on yrittänyt nostaa kohua.
Armeijan alasajo ja Venäjä-riippuvuus
Joulukuussa liittokanslerin tehtävästä ja kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtajuudesta luopuneen Merkelin poliittinen perintö on nyt Saksassa puheenaiheena. Etenkin armeijan alasajo ja energiariippuvuus Venäjästä nähdään Merkelin ”saavutuksina”.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on käynnistänyt tilinteon Merkelin hallituksen laiminlyönneistä puolustusvoimien kehittämisessä sekä riippuvuuden kasvattamisesta venäläisestä maakaasusta, kirjoittaa toimittaja Pertti Rönkkö.
Ei kadu avoimien ovien politiikkaa
Ehkä kaikkein kiistanalaisin Merkelin toimista oli Lähi-idän siirtolaisten toivottaminen tervetulleiksi Saksaan vuonna 2015. Samalla Merkel tuli avanneeksi siirtolaistulvalle reitin muihinkin maihin kuten Suomeen.
Merkel ei kuitenkaan kadu tekojaan. Äskettäin julkaistussa dokumenttifilmissä hän vetoaa siihen, että Saksan perustuslain ensimmäinen lause määrittelee ihmisarvon loukkaamattomaksi. Ja tämä kattaa Merkelin mukaan muutkin ihmiset kuin saksalaiset.
Merkel kokee, että hän ei ollut siirtolaiskriisin aikana yksin humaanissa asenteessaan tulijoita kohtaan. Hänen mukaansa monet saksalaiset toivottivat turvapaikanhakijat tervetulleiksi.
Vuoden 2015 siirtolaisvirrat ovat kuitenkin osaltaan olleet muuttamassa Saksaa turvattomammaksi paikaksi, jossa 67-vuotias eläkeläismummo ei välttämättä säästy varkaan uhriksi joutumiselta, vaikka hänellä olisi ikioma henkivartija mukanaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- energiariippuvuus liittokansleri pakolaisvyöry 2015 Siirtolaiskriisi Pertti Rönkkö Maahanmuuttopolitiikka CDU Angela Merkel Ukraina Venäjä Saksa Rikollisuus maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Ydinvoimasta ja Nord Stream 2:sta luopuva Saksa on ajautumassa energiakriisiin

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Saksan uusi sisäministeri haluaa Eurooppaan lisää turvapaikanhakijoita ja taakanjakoa

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

Halla-aho: ”Kun maahantunkeutujat jo rynkyttävät raja-aitoja, valtion on kyettävä puolustamaan itseään”

Perustuslakituomioistuin: Merkel rikkoi AfD:n poliittisia oikeuksia
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.