Vanhempien vapaus valita haluamansa koulu lapsilleen on johtanut Ruotsissa koulujen lisääntyvään segregaatioon. Erityisen selvästi tämä näkyy Tukholman kouluissa. Ruotsalaisvanhempien lisäksi myös korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat haluavat lapsensa pois maahanmuuttajavaltaisista kouluista.
Vielä kolme vuotta sitten Igelbodan koulu Saltsjöbadenissa oli monikulttuurinen sekakoulu, mutta nyt lähes kaikki etnisesti ruotsalaiset lapset ovat kadonneet, kertoo tukholmalainen kaupunkilehti Mitt i Stockholm.
– Miksi ihmiset valitsevat koulunsa etnisyyden perusteella vielä vuonna 2020, kysyy tukholmalaisisä Naveed Khan.
Taksiyrittäjänä toimivan Khanin lapset kävivät ennen maahanmuuttajavaltaisen Fisksätran kerrostalolähiön koulua. Nackan kunnanvaltuutetut päättivät kuitenkin sulkea koulun, koska se ei täyttänyt oppimistavoitteita. Suuri osa lapsista siirrettiin Igelbodan kouluun, joka sijaitsee vain yhden junapysäkin päässä Saltsjöbadenista, joka on yläluokan suosima vanha huvila-alue.
Naveed Khan oli aluksi hyvin tyytyväinen koulun vaihdoksesta. Nyt lapset saisivat kunnon opetusta.
– Opetus on täällä selvästi parempaa, Naveed sanoo. Mutta kaikki asiat eivät enää ole hyvin.
– Täällä ei ole enää ruotsalaislapsia, Naveed toteaa koulunpihaa osoittaen. He ovat kaikki kadonneet jonnekin.
Valkopako tapahtui nopeasti
Tutkijat kutsuvat ilmiötä nimellä White Flight, valkopako. Kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa, ruotsalaisvanhemmat siirtävät lapsensa toiseen kouluun.
– Vain harvat vanhemmat myöntävät ääneen, että he vastustavat monikulttuurisuutta. Mutta he saattavat sanoa, että heillä on huoli opetuksen tason laskusta, kertoo Tukholman yliopiston koulututkija Stefan Lund.
Mitt i Stockholm -lehti haastattelee äitiä, joka on nimestään päätellen itsekin maahanmuuttajataustainen. Sairaanhoitaja Pia Rousu asuu Igelbodan koulun lähellä. Hän aikoo siirtää kaksi tytärtään johonkin toiseen kouluun ensi syksynä.
– Ennen täällä oli hyvä sekoitus. Mutta nyt lähes 90 prosenttia lapsista tulee Fisksätrasta. Sekoituksen tulisi olla 50-50. Se on tärkeää molemmille puolille, Pia Rousu sanoo.
– Fisksätran lapset tarvitsevat meitä oppiakseen tuntemaan Ruotsia. Me tarvitsemme heitä avartaaksemme maailmankuvaamme, Pia Rousu selittää.
Igelbodan koulu aikoo taistella valkopakoa ja oppilaskatoa vastaan satsaamalla musiikkiluokkiin ja montessoripedagogiikkaan, kertoo rehtori Jens Lindgren.
Koulusegregaatio yleinen ilmiö Tukholmassa
Oppilasaineksen eriytyminen näkyy erityisen selvästi Tukholman kouluissa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eri kouluissa vaihtelee välillä 4-98 prosenttia. Joissakin kouluissa ei siis ole juuri lainkaan maahanmuuttajia, kun taas toisissa on pelkästään maahanmuuttajia.
Vapaa kouluvalinta on lisännyt koulujen eriytymistä. Tutkimuksen mukaan ruotsalaisvanhemmat ja korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
SUOMEN UUTISET