

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia?
Alhainen syntyvyys on koko Eurooppaa koskettava ilmiö. Éva Horváth tarkastelee ajatuspaja Suomen Perustan raportissa Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa harjoitettavaa perhepolitiikkaa, jolla on onnistuttu kääntämään syntyvyyden trendi siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu maassa oli suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla.
Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia. Tästä syystä on mielenkiintoista vertailla Unkarin, Suomen ja muiden EU-maiden väestöllisiä tunnuslukuja. On tärkeää huomata, että yksikään edellä mainituista maista ei saavuta väestön luonnolliseen uusiutumiseen vaadittua syntyvyyttä.
Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa.
Lapsiperheitä tuetaan verotuksella
Väestön luonnollinen uusiutuminen loppuu ja väestön määrä kääntyy laskuun, kun syntyvyys laskee alle 2,1 lapseen naista kohden. Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa alle tämän uusiutumisluvun. Eurooppalaisista maista Unkarissa syntyvyys on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten. Syntyvyyden lasku on taas ollut samalla ajanjaksolla nopeinta Suomessa.
Unkarissa syntyvyyden nousuun on vaikuttanut valtion määrätietoinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi. Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.
Raportti on luettavissa Suomen Perustan verkkosivuilla.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Halla-aho: Normaali valtio pyrkii suojelemaan itseään ja kansalaisiaan huonolta maahanmuutolta, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä

Halla-aho: Afgaanit ovat somalien ja irakilaisten ohella kaikkein heikoimmin integroituva maahanmuuttajaryhmä Suomessa – ”Yliedustettuina kaikessa ikävässä”

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Unkari saanee ensimmäisen naispresidenttinsä keväällä – Orbanin puolueen perheministeri presidenttiehdokkaaksi

Unkariin valittiin maan ensimmäinen naispresidentti

Junnila: Etyjin seurattava Serbian kehitystä – ”Maassa on merkittävää ja vanhemmissa ikäluokissa lähes kritiikitöntä venäläismielisyyttä”

Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















