Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Vieraskielisen väestön määrä nelinkertaistui vuosina 2000-2019 ja on nyt yli 400 000 henkeä. Näistä yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana 73,6 % koko maan väestönlisäyksestä tuli vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kirjoittaa Kuntaliitto tiedotteessaan.

Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta ennustelee, että sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa.

– Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019, yhteysjohtaja José Valanta toteaa.

Vuonna 2040 vieraskielisiä lähes miljoona

Kuntaliiton teettämässä selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti suurimpien kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.

Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla kuin vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti. ­

Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 siis 876 000 – 975 000 vieraskielistä asukasta.

Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa maahanmuutto ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.

Pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa vieraskielistä vuonna 2040

Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa C23-kaupungeissa, joihin sisältyvät kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi tuolloin lähes puoli miljoonaa vieraskielistä.

– Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.

Vieraskielisen väestön kasvu muuttaa Suomen väestörakennetta

Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.

– Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.

Maahanmuutto ei välttämättä tuo mukanaan vaurautta. Vuonna 2017 kaikkien Suomen sisällä muuttajien keskimääräiset tulot olivat 20 561 euroa ja maahanmuuttajien (siirtolaisten) 8 988 euroa. Koko maan kaikkien työllisten keskimääräiset tulot olivat 30 987 euroa.

SUOMEN UUTISET