Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa vihdoin yhä ilmeisenpänä pidetyn seikan, jota on oppositiossa ounasteltu jo pidempään. Kehyskuntiin kaavaillut pakkoliitokset eivät ehdi voimaan tällä vaalikaudella. Virkkunen sanoi asian julki Ylen A-studiossa maanantaina.

Pakkoliitokset mahdollistava lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle tällä viikolla.

– En usko, että tämä hallitus ehtisi käyttää tätä lainsäädäntöä, sen mahdollisuuksia. Kunnilla on koko tämä vuosi aikaa tehdä omia selvityksiä ja päätöksiään, ja sitten ensi vuonna on sitten aika arvioida se, kuinka pitkälle niitten avulla on päästy, Virkkunen sanoi Ylen haastattelussa.

Jos hallituksen suunnitelma kuntarakennelain muuttamisesta toteutuu, valtioneuvosto saa oikeuden liittää suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia toisiinsa vastoin valtuustojen kantaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja yhteensä 25 kunnassa.

10 keskuskaupunkia, 25 liitoskuntaa

Alueiden keskuskaupungit ovat Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Suurimmat pähkinät ovat Tampere ja Turku, joissa myös vastustus on kovinta. Turussa myös hallituksen sote-suunnitelman isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia, Tampereellakin mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).

Pakkoliitosten vastustajia hiertää perustuslain vastaiseksi huomattu ”demokratialukko”, jonka SDP sanoo vaatineensa pakkoliitosten ehdoksi. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää pakkoliitoksesta valtuustojen kannan vastaisesti, jos alueen asukkaiden enemmistö kannattaa liitosta seudullisessa kansanäänestyksessä.

”Saddamin malli” sortaisi pieniä

Perustuslakia koettelee äänestystapa, jossa suuri keskuskunta jyräisi pienten reunakuntien äänestäjien tahdon pelkällä äänestäjien suurella määrällä, kun niin Tampereella kuin Turussakin keskuskaupungissa asuu yli puolet koko liitosalueen asukkaista, puhumattakaan Kuopiosta, joka voisi äänestää pelkän Siilinjärven, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) syntymäkunnan liittymisestä keskuskaupungin osaksi.

Professori Kaarlo Tuori on verrannut seudullista kansanäänestystä Kuwaitin miehitykseen vuonna 1990: Saddam Hussein olisi voinut tehdä sen niinkin, että Irakin ja Kuwaitin kansat olisivat äänestäneet, pitäisikö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakilaisten äänillä liitos olisi syntynyt mutkattomasti.

Veli-Pekka Leskelä