

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle
Kuntien sosiaalimenot kasvavat Ruotsissa nyt nopeasti. Kunta- ja alueliitto kyseli asiasta ja 93 prosenttia kunnista vastasi: keskeisin syy kustannusten nousuun on työttömien maahanmuuttajien putoaminen sopeutumistuelta toimeentulo- ja sosiaalitukien piirin. Selvityksestä kertoo Ruotsin yleisradio.
– Ruotsiin tuli valtava määrä väkeä vuonna 2015 ja nyt he alkavat pudota pois sopeutumistuen piiristä. Monilla on eri syistä vaikeuksia löytää työtä ja heillä on erilaisia haasteita tässä. Valtion satsaukset TE-palveluihin ja työllistämiseen ovat pienentyneet ja niinpä ihmiset joutuvat pärjätäkseen asioimaan kuntien sosiaalipalveluiden kanssa, sanoo Leif Klingensjö Ruotsin kunta- ja alueliitosta ja jatkaa:
– Monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen erittäin pitkään ja se on todellinen epäkohta, varsinkin yksilön itsensä kannalta.
Pulaa kuntien tukitöistä
Työnvälitykseen tehdyistä leikkauksista johtuen yhä harvempi sai viime vuonna tukitöitä.
– Se vaikuttaa uskomattoman paljon. Monilla on sen verran etäisyyttä työmarkkinoihin, että he tarvitsevat tukitoimia päästäkseen työnteon alkuun, Klingensjö selvittää.
Kylmää kyytiä tuli erityisesti heille, joiden työpaikat olivat kokonaisuudessaan tuettuja. Tällaisia töitä oli pääosin kuntasektorilla. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtiopäivillä aikaansaamat budjettileikkaukset lopettivat käytännössä erityistuetut työpaikat, analysoi Ruotsin yleisradio.
Tukien sijaan aktiivisuutta
Kokoomuksen talouspoliittinen asiantuntija Elisabeth Svantesson on sitä mieltä, että erityistuetut työt ovat sekä kalliita, että tehottomia. Hänen mukaansa kovin harvat työllistyvät erityistukikauden jälkeen.
– Kyse ei ole ainoastaan rahasta vaan siitä, että tehdään asiat tehokkaammin, Svantesson linjaa.
Koulutusta tukitöiden sijaan, ruotsin kielen opiskelua ja aktiivisuutta työnantajien suuntaan. Tarvitsemme uudistuksia tehottomien tukien sijaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopeutumistuki tuetut työpaikat työllistämistoimet Ruotsin kunnat Kristillisdemokraatit maahanmuuttajat Toimeentulotuki Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen

Kansalaisten avustushuijaukset ja vierastyövoimaan liittyvät yritysten väärinkäytökset maksavat Ruotsin veronmaksajille miljardeja

Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet

Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä

Vauhti senkun kiihtyy – joka viides Ruotsissa asuva syntynyt ulkomailla

Ex-maahanmuuttoviraston pomo muistelee Ruotsin pakolaissyksyä 2015: ”Kenelläkään ei ollut homma hanskassa”

Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.