LEHTIKUVA
Kilpailukykysopimuksen suuri solmu, ammattiliitto Pro:n vaatima työnäytteen peruminen, ratkesi tiistaina, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström pistäytyi Pitkänsillan takana ammattiliitto Pro:n vieraana.
Lindström kertoi Pro:lle, ettei työnäytteestä tehdä erillistä järjestelmää, vaan katsotaan, voidaanko se istuttaa nykyisen työkokeilun sisälle. Sen jälkeen Pro:n puheenjohtaja Jorma Malinen ilmoitti, etteivät hallituksen työllisyystoimet ole este Pro:n osallistumiselle kilpailukykysopimukseen, jos lisäheikennyksiä ei tule.
Hyödyllinen vierailu
Lindströmin mukaan asiassa ei tarvittu suurta kädenvääntöä, eikä hallitus suostunut minkäänlaiseen kiristykseen. Ministeri kertoi, mitä hallitus suunnittelee ja se riitti: sen jälkeen käsiteltiin aivan muita asioita.
– Minulle jäi kuva, että se oli hyödyllinen vierailu. Menin, kerroin mitä hallitus suunnittelee ja ilmeisesti vastaukset tyydyttivät, koska he katsoivat, ettei tämä aiheuta esteitä. Työnäytettä leivotaan olemassa olevan järjestelmään sisälle, ja jos se ei onnistu, niin siitä luovutaan, Lindström sanoi.
Ministerin vastaukset tyydyttivät
Työnäytteestä on vielä jonkinlainen siemen olemassa, saa nähdä itääkö se. Esteenä ei se ole kuitenkaan millään taholla, vaikka Pro:n kaltaista palautetta tuli muualtakin.
– Vastaavaa palautetta tuli muualtakin, mutta Pro oli tässä se näyttävin osapuoli. Ehkä se oli enemmänkin iltapäivälehden otsikointia, Lindström tasoitteli.
– Minä kerroin ihan suoraan, mitä me teemme työnäytteelle ja työttömyysturvalle ja muille asioille. He saivat vastaukset ja ilmeisesti se tyydytti.
Viesti lähti alun perin väärään suuntaan
Eikä vastauksia räätälöity heidän vaatimustensa mukaan?
– Ei. Tämä viestintähän lähti alun perin väärään suuntaan, varsinkin työnäyte. Mitä enemmän sen sisältöä on aukaistu, sitä paremmin huuto on vaimentunut, Lindström toteaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Vanhuksiin kohdistunut seksuaaliväkivalta nousi julkisuuteen viime syyskuussa Ruotsissa, kun 84-vuotias Elsa päätti kertoi asiasta Uppsala Nya Tidningille (UNT). Elsan haastattelu rohkaisi myös muita kotipalvelun työntekijöiden uhreiksi joutuneita vanhuksia kertomaan raiskauksista toimittajille.
