Lindström: ”Pakkolakien” perustuslaillisuus on selvitetty, hallitus edelleen avoin vaihtoehtoisille ratkaisuille

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) vakuutti torstaina, että hallitus on selvittänyt keskiviikkona lausuntakierrokselle tuomiensa työelämän lakien perustuslainmukaisuuden. Hän toisti samalla, että hallitus on avoin myös työmarkkinajärjestöjen ratkaisulle, jos se on hallituksen ratkaisua parempi.

Oppositio hiillosti hallitusta asiasta eduskunnan kyselytunnilla. SDP:n Eero Heinäluoma piti lakeja kyseenalaisena myös perustuslain kannalta, koska hallitus puuttuu palkkasuhteen ehtoihin.

“Suomi on sellaisessa tilanteessa, että on pakko tehdä asioita.”

– Se poikkeaa Suomen ja muiden länsimaiden järjestelmistä, Heinäluoma syytti. Hän kysyi, onko Lindström valmis tuomaan lait eduskuntaan.

Lindström vastasi tähän:

– Olen jos tähän tullaan – se on minun velvollisuuteni. Te sanotte, ettei ole pakko päättää, mutta kyllä joskus on pakko päättää eikä vain odottaa, että tulee jokin ihme joka pelastaa meidät.

– Sanotte että on aivan erikoinen malli, mutta niin on erikoinen tilannekin. Suomi on sellaisessa tilanteessa, että on pakko tehdä asioita. Nämä lait lähtevät tänään lausunnoille ja siinä voidaan ottaa kantaa myös näihin perustuslaillisiin ongelmiin, Lindström aloitti.

– Kun niitä on virkavastuulla valmisteltu. Hallitus on sitä mieltä, että lait eivät ole perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan sopimusten sisällöstä ja niillä ei puututa voimassa oleviin työehto- ja virkaehtosopimuksiin. Lait ovat voimassa määräajan. Muun muassa näistä syistä uskomme, että esitys on perustuslain mukainen, mutta asiantuntijathan sen sitten päättävät, Lindström päätti.

Hallitus pitää yhteyttä työmarkkinajärjestöihin

Lindström sanoi, että hallitus on koko ajan neuvotteluyhteydessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on koko ajan valmis ottamaan työmarkkinajärjestöjen vaihtoehtoisen esityksen vastaan.

– Jos työmarkkinajärjestöt tekevät paremman esityksen niin voimme vetää esityksen pois, Lindström lupasi.

Tähän oli valmis myös valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.), kunhan työmarkkinajärjestöjen esitys tehosta työn tuottavuutta viisi prosenttia ja toiset viisi prosenttia säästetään maltillisella palkkaratkaisulla vaalikauden aikana. SAK on tarjonnut tähän saakka pelkkää maltillista palkkaratkaisua.

Asiantuntijat antavat ristiriitaisia neuvoja

Vasemmistoliiton Kari Uotila väitti, että hallituksen esittämät kustannuskilpailukyvyn erot tasoittuvat kovaa vauhtia, kun kilpailijamaat korottavat palkkojaan reippaasti. Hän varoitti joustamattomuuden kärjistävän työmarkkinatilannetta, nostavan palkankorotusvaatimuksia ja revanssihenkeä. Hän vetosi kuuntelemaan asiantuntijoita.

“Jos tulee parempi esitys niin me vedämme pakkolait pois.”

Lindström vastasi toki arvostavansa asiantuntijoita.

– Te sanotte, että otamme riskin. Vielä suuremman riskin ottaisimme, ellemme tekisi mitään. Te vetoatte asiantuntijoihin – minä kunnioitan heitä. Aina ilmestyy asiantuntija, joka sanoo että tämä tie on oikea. Sen jälkeen ilmestyy toinen asiantuntija, joka sanoo että eikun tämä tie on oikea. Hallituksen pitää päättää, mikä on se tie ja me olemme valinneet tämän! Ja me olemme koko ajan kertoneet, että jos tulee parempi esitys niin me vedämme pakkolait pois, Lindström toisti.

Tällä tavalla hallitus voi vaikuttaa

Tarja Filatov (sd.) syytti hallituksen esityksiä esimerkiksi lomarahojen leikkauksen osalta sekaviksi, kun uusille työntekijöille tulisi oikeus lomarahaan, vanhoille ei. Lindström myönsi, ettei esitys ole täydellinen, mutta:

– Nämä ovat keinoja, joita hallitus voi käyttää. Näihin on päädytty ja totta kai niissä on ongelmia, me tiedetään ja myönnetään se. Mutta tämä on ainoa tapa, jolla me voimme kustannuskilpailukykyyn puuttua. Ja jälleen on ovi selällään apposen auki, tervetuloa esittämään parempi vaihtoehto, tulemme herkällä korvalla kuulemaan niitä, Lindström kutsui.

Ontuva väite VM:n virkamieslausunnosta

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö väitti valtiovarainministeriön virkamiehen arvioineen pakkolakien heikentävän talouskehitystä kolme vuotta. Alexander Stubb (kok.) kertoi virkamiehen nimenkin ja totesi Niinistön siteeranneen häntä väärin. Virkamies tarkoitti, että jos pakkolakien sisältö muuttuu kolmen vuoden kuluttua, on sillä huono vaikutus talouteen.

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund kysyi, kuinka hallitus luo edellytyksiä paikalliselle sopimiselle, jonka puolue arvioi auttaman Suomen taloutta. Lindström kiitti Haglundia ja vastasi, että kahdella vaihtoehdolla, joko työehtosopimusteitse tai lakien avulla. Sitä ei ole päätetty.

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho kertoi lakipakettia kuvattavan monilla nimillä, kilpailukykypaketiksi tai työpaikkojen pelastuspaketiksi. Hallitus on joka tapauksessa kuunteleva ja yhteistyöhakuinen. Hän kysyi, miten paketti tuo kasvua ja työllisyyttä.

Stubb vastasi, että ensi sijalla on kilpailukyky. Viiden prosentin kilpailukykyloikka tuo 52 000 työpaikkaa, mikä pienentää valtion sopeutustarvetta puoli prosenttia.

Ensimmäinen viisi prosenttia ei pelasta Suomea, toinen on yhtä tärkeä, kolmas vielä tärkeämpi, Stubb sanoi viitaten palkkaratkaisujen sekä yritysten omien tehostamistoimien merkitystä. Loppu riippuu siitä, tuottavatko yritykset kaupaksi käyviä tuotteita.