Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin

Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.

Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa, kertoo tuore tutkimus.

– Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.

– Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea.

Ilmiön syytä ei varmuudella tunneta

Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.

Ruotsissa havaitiin 1980-luvun lopulla autististen lasten olevan usein maahanmuuttajaperheistä. Tutkimuksissa on osoitettu Ruotsissa syntyneillä maahanmuuttajaäitien lapsilla suurentunut vaikean ASD:n riski, mutta tämä ei koske lievää ASD:tä eikä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä maahanmuuttajalapsia.

Lapset eivät ymmärrä mitään kieltä

Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.

Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä.

Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.