

LEHTIKUVA
Mäenpää puolustaa turvetuotannon jatkamista: ”Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolusti keskiviikon välikysymyskeskustelun aikana kahdessakin eri puheenvuorossa voimakkaasti turpeen käytön jatkamista Suomessa.
Eduskunnassa oli ainoassa käsittelyssä perussuomalaisten ansiokkaasti alulle panema perusteellinen välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Muista oppositiopuolueista mukana olivat kristillisdemokraatit ja Liike Nyt. Eräs merkittävä taho loisti poissaolollaan.
– Suurta oppositiopuoluetta, kokoomusta, ei asia näytä kiinnostavan tarpeeksi, Juha Mäenpää hämmästeli toisen puheensa aluksi.
– Välikysymystä on sanottu julkisuudessa opposition järeimmäksi aseeksi. Tämä työkalu on kirjattu jopa Suomen perustuslakiin asti. Olemme vakavien asioiden äärellä, Mäenpää painotti asian tärkeyttä.
Lintilän turvereservi ei lämmitä
Mäenpää kertasi lyhyessä vastauspuheenvuorossaan epäuskoisena keskustalaisen ministerin aiempia kannanottoja turpeen suhteen.
– Viime talvena elinkeinoministeri Mika Lintilä on todennut, että energiaturpeen huoltovarmuus tulee jatkossa turvata. Tämä voisi tapahtua turvetuotantoalueiden reservin perustamisella. Turvetta säilytettäisiin suossa luonnontilaisena kriisitilanteita varten. Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa? Mäenpää hämmästeli.
Hän kysyi myös, milloin Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloite otetaan käsittelyyn.
Lintilän vastaus Mäenpäälle oli melko kummallinen.
– Ja mikä se kansalaisaloite turpeesta nimeltään olikaan, niin on kyllä eduskunnan asia eikä hallituksen asia, milloin eduskunta ottaa sen käsittelyyn. Se ei kuulu hallitukselle.
Marinin hallitus on romuttanut kotimaisen turvetuotannon
Pitemmässä puheessaan Mäenpää toisti välikysymyksessä esitetyn huolen Sanna Marinin hallituksen politiikan heikentävistä vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen ja erityisesti turpeen käyttömahdollisuuksiin.
– Onko hallitus valmis uudelleenarvioimaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, tavoitteen saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä sekä niiden vaikutusta huoltovarmuuteen esimerkiksi turpeen nopeutetun alasajon osalta, ja onko tavoite realistinen? hän tivasi.
– Suomi pitää kiinni tiukemmasta hiilineutraalisuustavoitteesta kuin Euroopan unioni. Hallitus on romuttanut kotimaisen turvetuotannon — tästä haluan erityismaininnan antaa keskustapuolueelle, joka on hallituksessa mukana. Toisin kuin hallitus, perussuomalaiset ajaa turvetuotannon jatkamista, Mäenpää muistutti puolueiden eroista.
Turve osa sinivalkoista siirtymää
Perussuomalaiset ovat varoittaneet huoltovarmuuden kannalta merkittävän turvealan alasajon vaaroista jo kauan. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa.
– Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto, jota kannattaa polttaa muun muassa puun yhteydessä. Huoltovarmuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan se antaa myös neuvotteluvaltteja kansainvälisillä neuvotteluareenoilla ja turvaa itsenäisyyttämme, Mäenpää huomautti.
Mäenpää muistutti, ettei turvetuotanto ole pelkästään energiakysymys.
– Kuiviketurve on osa Suomen ruokaturvallisuutta: turve imee hyvin kosteutta eivätkä siinä viihdy bakteerit, koska se on hapanta, joten eläimet pysyvät terveinä ja antibioottien käyttö vähenee, hän huomautti.
Mäenpää joutui kuitenkin harmikseen kertomaan eduskunnalle karuja terveisiä kentältä. Turvetuottajat eri puolilla Suomea kertovat, että kuiviketurpeesta tulee pulaa talvella koko Suomessa. Vanhoja varastoja ei ole, eikä viime kesänä turvetta noussut riittävästi märän kesän, tuotantoalueiden vähenemisen ja hallituksen tekemien päätösten vuoksi.
Hallitus jopa tuki koneiden romuttamista
Keskustan pystyssä pitämän vasemmistohallituksen energiapoliittiset toimet ovat välillä olleet vahingollisuudessaan täysin järjenvastaisia. Hyvä esimerkki tästä oli turvetuotantokoneiden romutustuki helmi-maaliskuussa 2022.
– Turvetuotantokoneiden romutuspalkkiota maksettiin jopa Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jo alettua. Romutustukea varten oli varattu talousarvioon yhteensä yli 29 miljoonaa euroa, ja se olisi varmastikin kannattanut käyttää turvetuotantokoneiden varastointiin ja säilyttämiseen pahan päivän varalle, Mäenpää tuskaili.
Vastaiskuna hallituksen sekoilulle Mäenpää vaati maaliskuun alussa toimenpidealoitteella turvetuotantokoneiden romuttamisen lopettamista huoltovarmuuden varmistamiseksi ja turpeen arvon tunnustamista huoltovarmuuspolttoaineena.
Puheensa loppuun Mäenpää lainasi tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.
– ”Nälkä saattaa ajaa ilmastonmuutoksen ohi. Pitää myös kysyä, miten on kylmän kanssa. Ehkä sekin ajaa?” Näitä presidentin viisaita sanoja kehottaisin jokaista miettimään ajatuksen kanssa, hän päätti vakavana.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sinivalkoinen siirtymä hiilineutraalisuustavoite välikysymyskeskustelu Sanna Marinin hallitus energiaturve turvetuotanto kuiviketurve Mika Lintilä Ilmastonmuutos Sauli Niinistö Juha Mäenpää Turve Energiapolitiikka Huoltovarmuus Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Reijonen: Perussuomalaiset arvostavat puuta ja turvetta – ”Metsäasioiden EU-linjaukset syövät Suomen uskottavuutta”

Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Demareiden kaasuputkimiehet tekivät hyvän tilin myymällä energiariippuvuutta Venäjästä

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: ”Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Koskela: Turvealueiden ennallistaminen kosteikoiksi ei saa olla ainoa vaihtoehto
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.