Hallitus puolusti uutta ja erilaista tapaa huolehtia suomalaisten työttömien uudelleen työllistymisestä ja työllisyyspolitiikasta. Opposition esittämä haaste lankesi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin harteille.
SDP:n Kristiina Salonen nosti esille ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisen 400 päivään. Hän kysyi Mäntylältä, kuinka monta uutta työpaikkaa leikkaus tuo.
Mäntylä vastasi, että toimenpiteessä on kyse yhdestä osasta laajempaa kokonaisuutta.
– Hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa nimenomaan niin, että työn vastaanottamainen olisi kannustavampaa ja työttömät ja työnhakijat kohtaisivat aikaisempaa paremmalla tavalla, Mäntylä aloitti.
– Nämä työllisyysvaikutukset, joihin kysymyksessä viitattiin, pohjautuvat nimenomaan kansainväliseen tutkimukseen, jotka pystyvät osoittamaan, että tällaisilla toimenpiteillä on ennen kaikkea ihmisiä aktivoiva vaikutus. On ihan selvää, ettei tämä ole ainoa toimenpide, tämä on yksi osa laajempaa kokonaisuutta.
Työttömät ja työ kohtaamaan
Mäntylä korosti, että työttömät ja työpaikat pitää saada kohtaamaan entistä paremmin. Passiivisesta työllisyydenhoidosta pitää siirtyä aktiiviseen hoitoon.
– Se vaatii monentasoisia keinoja, joita etsimme yli hallinnonrajojen. Etsimme keinoja, joilla myös hiljaisia työpaikkoja pystytään entistä paremmin löytämään. Pyrimme löytämään järjestelmän, jossa työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä. Siihen ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista ratkaisua, vaan vaatii paljon erilaisia toimenpiteitä, Mäntylä totesi.
Lindström: Ei tässä
tuhota järjestelmää
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne syytti hallitusta siitä, että se ”tuhoaa perälaudan”, joka turvaa työnhakijan, kunnes seuraava työpaikka löytyy. Hävettääkö, Rinne kysyi Lindströmiltä lainaten savolaista konemies Suhosta, joka kirjoitti työnhausta Savon Sanomiin.
– Ei minua hävetä laittaa Suomea kuntoon. 500 päivää, 400 päivää, 300 päivää on nämä, mitkä jäävät jäljelle. Ei tässä tuhota tätä järjestelmää. Me joudumme leikkaamaan ja tekemään kipeitä ratkaisuja, niin jouduitte tekin viime kaudella. Tämä on ikävä päätös, mutta tällä on myös aktivoiva vaikutus. Valtiovarainministeriön mukaan se on noin 10 000 henkilötyövuotta.
– Kyllä tässä yritetään hyvää tehdä niin, että se kannustaisi ihmisiä menemään töihin. Pitää katsoa hallitusohjelmaa: siellä on ne ratkaisut, eihän tällä yhdellä keinolla ratkaista Suomen ongelmia, Lindström korosti.
Rinne joutui pinteeseen
Mäntylä muistutti Rinnettä hänen Talouselämään elokuussa antamastaan haastattelusta, jossa hän kertoi olevansa valmis keskustelemaan myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
– Totesitte haastattelussa, että kuten aivan oikein onkin, työttömyysturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo työttömyyden aikana. Järjestelmässä on korjattavaa, jos sitä käytetään esimerkiksi vuorotteluvapaan tapaisesti. Kerrotte kuulleenne yrittäjiltä useasti, että monet pitävät 500 päivän työttömyysaikaa saavutettuna etuna, jonka aikana ei tarvitse mennä töihin, vaikka niitä olisi tarjolla. Olette sanonut, että jos on mahdollisuus työllistyä, työttömyyspäiväraha ei ole tarkoitettu sille vaihtoehdoksi eli se ei ole vuorotteluvapaa.
– Eikö ole näin, että teidän tavoitteenne on ollut sama kuin meillä? Me lähdemme hakemaan aktiivisia keinoja siihen, mihin tekin olette viitanneet, Mäntylä vastasi Rinteelle.
Paavo ei laulanut
Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti puolestaan hallitusta, että työttömiä on 10 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Hän kysyi pääministerin sijaiselta Timo Soinilta (ps.), miten 20 000 työpaikkaa muuttuu kannustavuuden kautta työpaikoiksi 200 000:lle.
– Hetken jo luulin, että Arhinmäki laulaa, mutta näin ei käynytkään, Soini aloitti.
– Työttömän huoli on sataprosenttinen. Ensin meidän pitää lähteä siitä, että olemassa olevat työpaikat säilytetään. Se merkitsee, että pidämme huolta kustannuskilpailukyvystä, investoinneista, rahoituksesta, kaikesta tästä. Hallitus tekee kaikkensa, että näitä edellytyksiä, työpaikkoja on. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, satsauksia julkiselta sektorilta, kuten hallitus infraan tekee, ja sitä kautta tulee mahdollisuuksia työpaikkoihin.
– Mutta hallitus on mahdollistaja, valtio ei voi olla viimekätinen työllistäjä, Soini korosti.
Kun työtä tarjotaan, pitää se ottaa vastaan, Rinne vastasi, mutta korosti SDP:n vaihtoehtoa, työllistämisseteliä.
Vartiainen vahvisti
hallituksen linjaa
Juhana Vartiainen (kok.) kertoi kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuksen vahvistavan, että työttömyysturvan lyhennys lyhentää työttömyyttä ja pienentää rakenteellista työttömyyttä, kunhan myös työllistymisen kynnyksiä madalletaan eli lisätään työn kysyntää. Hän kysyi, millaisia kynnyksiä madaltavia toimia hallitus juonii.
Lindström kehui Vartiaisen osuneen asian ytimeen. Pitää katsoa koko hallitusohjelmaa ja todeta Soinin tavoin: pitää laittaa elinkeinopolitiikka kuntoon ja luoda työpaikkoja, joihin ihmiset voivat mennä.
– Eihän ole järkeä häärätä työvoimapolitiikassa, jos ei elinkeinopolitiikka toimi. Kaikki hallituksen toimenpiteet, kuten kannustinloukkujen purkaminen, osallistava perusturva, kaikki liittyvät siihen, että kannattaa ottaa työtä vastaan, tehdä töitä. Ei tässä olla kiusaamassa! Uskon SDP:n tuskan, että leikkaaminen sattuu, mutta te SDP:kin leikkasitte 50 miljoonaa työttömyysturvasta ansiosidonnaisesta, Lindström muistutti.
Filatov: Juuri siksi
ei ole varaa leikata!
Tällöin puheeseen tuli SDP:n entinen pitkäaikainen työllisyysministeri Tarja Filatov.
– Juuri sen vuoksi siitä ei olekaan varaa leikata, hän korosti höräyttäen salin melkoiseen nauruun. Hän vahvisti muutenkin Lindströmin kertomaa.
– Oleellista on, että työttömyyden kestolla on yhteyttä työllistymiseen. Mutta se ei ole pelkkä kestokysymys. Riippuu, paljonko on työpaikkoja tarjolla, kuinka aktiivinen työnvälitys on ja voiko kouluttautua, Filatov sanoi ja väitti hallituksen syövän näitä mahdollisuuksia.
– Filatov kertoi juuri siitä, mitä hallitus tekee. Olemme muutoshallitus! Kun ei ole rahaa, teemme asioita eri tavalla: velkaannumme, mutta pitäisi luoda kasvua. Tämä on iso haaste, eikä sitä edesauta se, ettei mikään tunnu kelpaavan teille. Mutta siitä huolimatta hallitus uskoo ohjelmaansa ja se on tärkeää: uskomme, että puolentoista vuoden kuluttua suunta lähtee muuttumaan ja ihmisille on niitä työpaikkoja, Lindström painotti.
Mäntylä: Kannustinloukkuja purettava
Ville Niinistö (vihr.) kysyi, uskooko hallitus pakkotyöhön vai työllistymiseen taloudellisella kannustimella. Hän peräsi myös perustulokokeilua.
Mäntylä vastasi, että sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja sen uudistaminenkin on haastavaa. Kannustinloukkujakin on vaikeaa löytää ja purkaa.
– Siksi STM:ssä teemme töitä, jotta löydämme kipukohdat ja voimme aktivoida ihmisiä työn vastaanottamiseen. Se, että toimenpiteet tuntuvat leikkauksilta – ja toki ne sitä ovatkin – ei sulje pois kaikkia muita asioita, joita koko ajan teemme, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulokokeilu on osaltaan yksi mahdollisuus löytää vaihtoehtoja, että järjestelmämme olisi selvä ja kannustaisi työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa.
Veli-Pekka Leskelä