
Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle kuntavaaleihin
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.
MIKA RINNE
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri järjesti kunta- ja aluevaalistartin viime lauantaina. Ohjelmassa oli myös piirin syyskokous sunnuntaina.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kannustaa puoleen kenttäväkeä kampanjoimaan täysillä ensi huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa.
Peltokangas piti kokousväelle innostavan puheen Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokouksessa Jyväskylässä sunnuntaina.
– Kannustan perussuomalaisia ja meidän henkisiä lähtemään tuleviin vaaleihin mukaan listoiltamme sekä kenttäväkeä tekemään täysillä sen, mitä kansanliikkeen eteen on tehty tähänkin asti, Peltokangas sanoo.
Vanhat puolueet yrittävät epätoivoisesti jarruttaa perussuomalaisten kannatuksen nousua esimerkiksi voivottelemalla sote-palvelujen kriisiä, vaikka ongelmien syynä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemä sote-uudistus.
– Ei me katsella sivuille tai taaksepäin. Menemme suoraan eteenpäin omilla loistavilla teemoilla. Opposition propagandan voi unohtaa ja keskittyä omaan tekemiseen. Se on joka tapauksessa Suomen etu, Peltokangas toteaa.
Peltokankaan mukaan tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokashankinta etenee kuin juna.
– Täysillä listoilla lähdetään liikkeelle ja muuta ei edes ajatella. Ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa. Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka, Peltokangas uhkuu.
Perussuomalaiset pitivät viikonloppuna näyttävän vaalistartin eri puolilla Keski-Suomea. Puolueen paikalliset luottamushenkilöt ja ehdokkaat tapasivat kuntalaisia lauantaina.
Vaaliteltoille saapui suuri joukko ihmisiä nauttimaan lämmintä glögiä sankassa lumisateessa, ja kinkkuarvonnan lomassa puntaroitiin myös vaaliteemoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
– Puolueelle on tärkeää, että meillä on hyvä koneisto. Se luo puitteet liittyä puolueeseen ja lähtemään ehdolle. Vaaliteltoilla on tärkeää kertoa ihmisille, millaista on olla perussuomalainen luottamushenkilö kunnassa, Immonen katsoo.
Hänestä on tärkeää, että luottamustehtäviin saadaan uusia ihmisiä.
– Arvostetaan pitkään työtä tehneitä luottamushenkilöitä ja annetaan tilaa uusille tulokkaille. Vanhoissa kuvioissa pysyminen on merkki pysähtyneisyydestä, joten kuntapolitiikassa pitää pystyä uusiutumaan, Immonen muistuttaa.
Kansanedustaja Immonen haluaisi keventää hyvinvointialueiden byrokratiaa karsimalla aluevaltuustojen kokoa ja pienentämällä niiden roolia päätöksenteossa.
– Aluevaltuuston roolia ja tarpeellisuutta pitäisi pohtia uudelleen. Poliitikkojen suuri määrä sekä iso rooli pitkittää päätöksentekoa ja jäykistää esimerkiksi pelastusviranomaisten toiminnan kehittämistä. Poliitikkojen ei ole tarkoituksenmukaista olla ohjaamassa pelastustoimea, Immonen sanoo.
Tuulivoimaloita nousee ympäri Suomea, ja Immosen mukaan ne ovat yksi kuntavaalien teema. Monet kuntalaiset vastustavat tuulivoimaloita muun muassa kiinteistöjen arvon alenemisen ja maisemahaittojen takia. Osa kunnanjohtajista puolestaan haluaa voimaloita, sillä he laskevat niiden kasvattavan paikallista kiinteistöveropottia.
– Tarvitsemme Suomeen tuulivoimalain. Nyt tuulivoimaloihin liittyvä kiinteistövero on nappikauppaa. Meidän pitäisi verottaa tuulivoimayhtiöiden voittomarginaalia, jolloin kunnat hyötyisivät niistä taloudellisesti, Immonen sanoo.
Hänen mukaansa kuntalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin on noussut huoli suurpetokannan kasvusta. Lisäksi perinteinen suomalainen perhekäsitys on saanut kannatusta.
– Monien suomalaisten mielestä perheeseen kuuluvat äiti, isä ja lapset. Tämä on konservatiivinen näkemys, mutta sillä on paljon kannatusta. Suurpetojen osalta ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa huolestuttaa erityisesti karhukannan voimistuminen. Sen hallitsematonta kasvua olisi syytä pystyä rajoittamaan metsästyksen avulla, Immonen kertoo.
Laukaan Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Tommi Leppänen kertoi vaaliteltalla lauantaina, että hän on tyytyväinen puolueensa kannatukseen.
– Meillä menee entistä paremmin. Olemme saaneet uusia ja nuoria ehdokkaita tuleviin vaaleihin. Suuri yleisö on meidän puolellamme. Keskusta on vaikeuksissa, kun ne ovat demareiden kanssa samaa pataa, Leppänen toteaa.
Hänen seuraajanaan vuodenvaihteen jälkeen jatkava Olli Puttonen on samoilla linjoilla.
– Perussuomalaisten kannatus on kasvamaan päin. Uusia ehdokkaita on joka ikäluokasta. Minulla on todella positiivinen fiilis vaaleja ajatellen. Tavoitteena on olla Laukaan suurin puolue ensi huhtikuun vaaleissa, Puttonen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että moni äänestäjä on kuntavaaleissa mennyt aiemmin niin sanottuun pormestarilankaan: Helsinkiin on kokoomusta äänestämällä toki saatu kokoomuslainen pormestari, joka kuitenkin on pitkälti luovuttanut operatiivisen johdon apulaispormestarille. Samaan aikaan Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on ollut vihreä Anni Sinnemäki. Lopputulos ei ole imarteleva.
Median klikkiotsikoiden kautta politiikasta välittyy usein riitaisa vaikutelma, joka ei kerro koko todellisuutta yhteisten asioiden hoidosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kutsuukin kansaa perussuomalaisten tapahtumiin, mikäli kiinnostaa tietää, mitä politiikassa oikeasti tapahtuu. - Pysy kuulolla, ja tutustu siihen, mitä sanottavaa meillä oikeasti on, Purra sanoo.
Kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen minimisuojaetäisyyden säätämisestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Aloitteen ehdotus täydentäisi toimia, joilla hallitus tavoittelee tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.