
Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle kuntavaaleihin
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.

MIKA RINNE
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri järjesti kunta- ja aluevaalistartin viime lauantaina. Ohjelmassa oli myös piirin syyskokous sunnuntaina.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kannustaa puoleen kenttäväkeä kampanjoimaan täysillä ensi huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa.
Peltokangas piti kokousväelle innostavan puheen Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokouksessa Jyväskylässä sunnuntaina.
– Kannustan perussuomalaisia ja meidän henkisiä lähtemään tuleviin vaaleihin mukaan listoiltamme sekä kenttäväkeä tekemään täysillä sen, mitä kansanliikkeen eteen on tehty tähänkin asti, Peltokangas sanoo.
Vanhat puolueet yrittävät epätoivoisesti jarruttaa perussuomalaisten kannatuksen nousua esimerkiksi voivottelemalla sote-palvelujen kriisiä, vaikka ongelmien syynä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemä sote-uudistus.
– Ei me katsella sivuille tai taaksepäin. Menemme suoraan eteenpäin omilla loistavilla teemoilla. Opposition propagandan voi unohtaa ja keskittyä omaan tekemiseen. Se on joka tapauksessa Suomen etu, Peltokangas toteaa.
Peltokankaan mukaan tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokashankinta etenee kuin juna.
– Täysillä listoilla lähdetään liikkeelle ja muuta ei edes ajatella. Ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa. Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka, Peltokangas uhkuu.
Perussuomalaiset pitivät viikonloppuna näyttävän vaalistartin eri puolilla Keski-Suomea. Puolueen paikalliset luottamushenkilöt ja ehdokkaat tapasivat kuntalaisia lauantaina.
Vaaliteltoille saapui suuri joukko ihmisiä nauttimaan lämmintä glögiä sankassa lumisateessa, ja kinkkuarvonnan lomassa puntaroitiin myös vaaliteemoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
– Puolueelle on tärkeää, että meillä on hyvä koneisto. Se luo puitteet liittyä puolueeseen ja lähtemään ehdolle. Vaaliteltoilla on tärkeää kertoa ihmisille, millaista on olla perussuomalainen luottamushenkilö kunnassa, Immonen katsoo.
Hänestä on tärkeää, että luottamustehtäviin saadaan uusia ihmisiä.
– Arvostetaan pitkään työtä tehneitä luottamushenkilöitä ja annetaan tilaa uusille tulokkaille. Vanhoissa kuvioissa pysyminen on merkki pysähtyneisyydestä, joten kuntapolitiikassa pitää pystyä uusiutumaan, Immonen muistuttaa.
Kansanedustaja Immonen haluaisi keventää hyvinvointialueiden byrokratiaa karsimalla aluevaltuustojen kokoa ja pienentämällä niiden roolia päätöksenteossa.
– Aluevaltuuston roolia ja tarpeellisuutta pitäisi pohtia uudelleen. Poliitikkojen suuri määrä sekä iso rooli pitkittää päätöksentekoa ja jäykistää esimerkiksi pelastusviranomaisten toiminnan kehittämistä. Poliitikkojen ei ole tarkoituksenmukaista olla ohjaamassa pelastustoimea, Immonen sanoo.
Tuulivoimaloita nousee ympäri Suomea, ja Immosen mukaan ne ovat yksi kuntavaalien teema. Monet kuntalaiset vastustavat tuulivoimaloita muun muassa kiinteistöjen arvon alenemisen ja maisemahaittojen takia. Osa kunnanjohtajista puolestaan haluaa voimaloita, sillä he laskevat niiden kasvattavan paikallista kiinteistöveropottia.
– Tarvitsemme Suomeen tuulivoimalain. Nyt tuulivoimaloihin liittyvä kiinteistövero on nappikauppaa. Meidän pitäisi verottaa tuulivoimayhtiöiden voittomarginaalia, jolloin kunnat hyötyisivät niistä taloudellisesti, Immonen sanoo.
Hänen mukaansa kuntalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin on noussut huoli suurpetokannan kasvusta. Lisäksi perinteinen suomalainen perhekäsitys on saanut kannatusta.
– Monien suomalaisten mielestä perheeseen kuuluvat äiti, isä ja lapset. Tämä on konservatiivinen näkemys, mutta sillä on paljon kannatusta. Suurpetojen osalta ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa huolestuttaa erityisesti karhukannan voimistuminen. Sen hallitsematonta kasvua olisi syytä pystyä rajoittamaan metsästyksen avulla, Immonen kertoo.
Laukaan Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Tommi Leppänen kertoi vaaliteltalla lauantaina, että hän on tyytyväinen puolueensa kannatukseen.
– Meillä menee entistä paremmin. Olemme saaneet uusia ja nuoria ehdokkaita tuleviin vaaleihin. Suuri yleisö on meidän puolellamme. Keskusta on vaikeuksissa, kun ne ovat demareiden kanssa samaa pataa, Leppänen toteaa.
Hänen seuraajanaan vuodenvaihteen jälkeen jatkava Olli Puttonen on samoilla linjoilla.
– Perussuomalaisten kannatus on kasvamaan päin. Uusia ehdokkaita on joka ikäluokasta. Minulla on todella positiivinen fiilis vaaleja ajatellen. Tavoitteena on olla Laukaan suurin puolue ensi huhtikuun vaaleissa, Puttonen sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.

Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että moni äänestäjä on kuntavaaleissa mennyt aiemmin niin sanottuun pormestarilankaan: Helsinkiin on kokoomusta äänestämällä toki saatu kokoomuslainen pormestari, joka kuitenkin on pitkälti luovuttanut operatiivisen johdon apulaispormestarille. Samaan aikaan Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on ollut vihreä Anni Sinnemäki. Lopputulos ei ole imarteleva.

Median klikkiotsikoiden kautta politiikasta välittyy usein riitaisa vaikutelma, joka ei kerro koko todellisuutta yhteisten asioiden hoidosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kutsuukin kansaa perussuomalaisten tapahtumiin, mikäli kiinnostaa tietää, mitä politiikassa oikeasti tapahtuu. - Pysy kuulolla, ja tutustu siihen, mitä sanottavaa meillä oikeasti on, Purra sanoo.

Kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen minimisuojaetäisyyden säätämisestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Aloitteen ehdotus täydentäisi toimia, joilla hallitus tavoittelee tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista.

Viikon suosituimmat

Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.

Hollannissa ilotulitteiden ampuminen lähti uudenvuoden aattona totaalisesti käsistä riehujien tulittaessa viranomaisia ja ampuessa summittaisesti kohti väkijoukkoja. Kaksi ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui. Kirkkokin paloi siinä sivussa. Vuodenvaihteen levottomuudet Euroopassa olivat enemmän tai vähemmän heijastuksia hallitsemattoman maahanmuuton ongelmista ja kansallismielisten puolueiden kannatus sai taas kerran vankan lisäpotkun.

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Perinteisten medioiden toimittajat ahkeroivat viime vuonna päätteet sauhuten tarinoita siitä, kuinka liikemies Elon Musk oli innostunut taistelun tuoksinassa oikomaan kättään ja mukamas tekemään niin sanotun natsitervehdyksen. Kun joku muu tekee vastaavan eleen, vaikenee valtamedia kuin muuri.

Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.

Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer on ajautunut jälleen poliittiseen kohuun, kun työväenpuolueen tukema ylähuonenimitys paljastui valetohtoriksi. Vuosien ajan tohtorina esiintynyt pitkän linjan vaikuttaja Dame Ann Limb myönsi antaneensa harhaanjohtavaa tietoa koulutuksestaan vuosien ajan. Konservatiivipuolueen edustaja Kevin Hollinrake sanoo tapauksen paljastavan valtaa pitävän vasemmiston kaksinaismoralismin: oikeisto-oppositio käy läpi ankaran seulonnan, mutta työväenpuolueelle myönteiset nimitykset hyväksytään puutteellisesta taustaselvityksestä huolimatta.

Yhdysvallat iski viime yönä Venezuelaan ja otti vangiksi maan presidentin Nicolas Maduron. Perussuomalaisten kansanedustajat kommentoivat kanavillaan tapahtumia.

Ajatus kasvot kokonaan peittävien huivien kieltämisestä julkisilla paikoilla nousee Ruotsissa toistuvasti esiin ja näin on tapahtunut erityisesti nykyisen porvarihallituksen aikana. SVT:n ja mielipidetutkimusyhtiö Verianin kyselyn mukaan burkan ja niqabin kieltoa kannattaa jo useampi ruotsalainen kuin vastustaa.