MATTI MATIKAINEN
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Uudenmaan maakuntien kuntajohtajat ovat 21.2.2017 antaneet yhteisen julkilausuman maakuntalakiluonnokseen.
Kuntajohtajat toteavat, että nyt esitetyssä muodossa Uudenmaan maakunnan määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi maakuntavaltuuston vaaleissa johtaa demokratiavajeeseen. Tilanne on ratkaisevasti huonompi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien äänestäjien ja ehdokkaiden kannalta eduskuntavaaleihin nähden.
Kuntajohtajien mukaan maakuntauudistuksessa lähdetään siitä, että jokainen 18 maakunnasta muodostaa yhden vaalipiirin. Uudellamaalla se merkitsee sitä, että maakunnan yksi vaalipiiri muodostuu nykyisistä jo suomalaisittain hyvin suurista Helsingin (noin 650 000 asukasta) ja Uudenmaan (noin 1 000 000 asukasta) vaalipiireistä.
– Tämä johtaa siihen, että kynnys päästä maakuntavaltuuston jäseneksi on poikkeuksellisen korkea pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ehdokkaiden kohdalla. Myös ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakustannukset nousevat merkittävästi nykyiseen verrattuna. On selvää, että se näin ollen lisää eri väestöryhmiin kuuluvien ehdokkaiden epätasa-arvoisuutta maakuntavaltuustopaikan saamisessa, koska todennäköisesti ehdokkaat kustantavat lähinnä itse vaalikampanjakustannuksensa. Tutkimukset osoittavat, että nuorimmat ehdokkaat kärsivät eniten vaalipiirien koon suurentuessa. On havaintoja myös siitä, että naisehdokkaat ovat miespuolisia ehdokkaita huonommassa asemassa läpipääsyn suhteen. Tämä olisi tietenkin Uudenmaan maakunnan kannalta epätoivottava vaalien lopputulema, kuntajohtajat toteavat.
– Asia ei ole kuntalaisdemokratian ja läheisyysperiaatteen näkökulmasta vähäpätöinen. Maakuntalakiin tulisikin tehdä tältä osin korjaus ennen sen hyväksymistä eduskunnassa.
Hyvinkääläinen kansanedustaja Leena Meri (ps.) korostaa, että eduskuntakäsittelyssä asiaa tulee tarkastella huolella.
– Erityisesti perustuslakivaliokunnan tulee varmistaa, että säännökset täyttävät perustuslaissa taatut oikeudet, kuten kansanvaltaisuuden ja yksilön osallistumisoikeuden.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
