Nykyiset raide- ja tieyhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat meille häiriötilanteissa aivan keskeisiä, korostaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
– Eli jos ja kun turvallisuustilanne on muuttunut hyvinkin pysyvästi ja itäraja on kiinni, on aivan välttämätöntä, että meillä liikenne toimii. Kalusto liikkuu, ihmiset liikkuvat, apua saadaan. Kaikki tärkein välttämätön saadaan liikennöityä yli Ruotsin ja Norjan rajan.
– Tämä on hallituksessa myös huomioitu. Tämä on ollut yksi meidän kärkiteemoistamme liikenne- ja viestintäministeriössä tämän yli puolentoista vuoden ajan, kun olen tätä ministeriötä johtanut. Olemme todella pistäneet paljon paukkuja pohjoismaiseen yhteistyöhön, ministeri Ranne kommentoi Ylelle.
Teiden korjausvelan kasvu pysäytetty
Tähän mennessä hallitus on jo päättänyt 200 miljoonan euron investoinneista Pohjois-Suomen uusien tie- ja raidehankkeiden sekä tiestön korjausvelan taklaamiseksi. Näiden lisäksi on päätetty viedä loppuun joitakin aiemmin aloitettuja, keskeneräisiä hankkeita.
Hallitus on ministeri Ranteen johdolla saanut pysäytettyä korjausvelan kasvun koko maassa.
Yhdistyykö Suomi Eurooppaan myös raiteiden kautta?
Selvityksen alla ovat myös raideleveydet. Suomi sai rautatiensä ollessaan Venäjän suuriruhtinaskuntana. Siksi Suomen raideleveys on sama kuin Venäjällä. Ruotsissa, Norjassa ja suurimmassa osassa Euroopan unionia raideleveys on kapeampi kuin Suomessa. Tämä vaikeuttaa raideliikenteen sujuvuutta pohjoisilla rajoilla.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että me saamme jo keväällä valmiiksi raideleveysselvityksen, jossa tarkastellaan sitä, mistä kohtaa ja kuinka pitkälle Ruotsista Suomeen eurooppalaista raideleveyttä olisi syytä lähteä rakentamaan. Tässä ei siis ole kyse siitä, että koko Suomeen oltaisiin pistämässä kymmenien miljardien raideinvestointeja. Vaan nimenomaan lähdetään siitä, mikä on huoltovarmuuden ja häiriötilanteiden kannalta mahdollista ja järkevää.
Tekniset ratkaisut pohdinnassa
Selvityksessä läpikäydään erilaisia vaihtoehtoja, kuten mihin saakka kapeampi raideleveys ulotetaan. Vaihtoehtoina ovat mm. Kemi, Oulu ja Rovaniemi. Myös erilaisia teknisiä ratkaisuja pohditaan. Ministeri Ranne toteaa, että tarkempaa aikataulua raiteiden rakentamiselle ei vielä ole.
Euroopan unioni on kannustanut Suomea rakentamaan samanlevyisiä raiteita kuin muualla Euroopassa. Ministeri Ranne pitää todennäköisenä, että hankkeelle saadaan myös EU-rahoitusta.
