Ministerit hehkuttavat kilpaa työllisyysastetta, samaan aikaan työttömyysturvan saajien määrä paisuu – maaliskuussa jo 350 000 Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä

Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista. Työttömyyden hoito käy veronmaksajille erittäin kalliiksi. Pelkästään maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on työllisyyden kohentaminen – ja ainakin näennäisesti tuloksia on tullut.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) hehkutti maaliskuussa ennätyskorkealle kohonnutta työllisyysastetta, joka on lähellä hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyydestä.

Työllisyysaste on kivunnut mittaushistorian ennätyslukemiin 74%. Hallituksen alkuperäinen työllisyysastetavoite näyttäisi tulevan saavutetuksi, sillä tilastouudistuksessa työllisyysastetta on korjattu n. 1 %-yksikkö alaspäin. 1/7 https://t.co/213SGMs8nk

— Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) March 23, 2022

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan maaliskuussa oli 250 700 työtöntä, minkä kerrotaan olevan mikä on 80 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Opetusministeri Li Andersson (vas) komppaa hallituskollegaansa ja kehuskelee hallituksen saavuttaneen ”kunnianhimoisen tavoitteen, missä oikeistohallitukset eivät onnistuneet”.

Virheellinen kuva todellisuudesta

Liki 75 prosentin työllisyysaste näyttää kieltämättä lukuna hyvältä, mutta samalla se – jälleen kerran – on harhauttava, jopa virheellinen kuva todellisuudesta.

Työttömyysturvan eli Kelan ja työttömyyskassojen maksamien päivärahojen saajien määrä on kohonnut huolestuttavan korkealle. Maaliskuussa, jolloin työllisyysaste siis hipoi liki 75:ttä prosenttia, samaan aikaan työttömyysturvaa maksettiin 350 000 ihmiselle. Luvut ovat nähtävissä Kelan ja Finanssivalvonnan yhteisestä kuukausitilastosta.

Tilastollisesti on nähtävissä, että työttömyysetuuksien saajien määrä Suomessa kipuaa kuukausi kuukaudelta yhä korkeammalle. Tammikuussa työttömyysturvan saajia oli 321 726 ja helmikuussa jo 334 472.

Työttömyyden hoito käy veronmaksajille erittäin kalliiksi. Pelkästään maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.

Tilastot täynnä valetyöllisiä

Korkealle kohonnut työllisyysaste ei anna enää aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti vertaillaan lukuja veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista.

Työllisyysaste onkin eräänlainen työllisyystilanteen silmänkääntötemppu, jossa yhden ainoan tunnin työskentely viikossa muuttaa työttömän työlliseksi, ja samalla tuntiduunari singahtaa pois työttömien joukosta. Temppu on kätevä tilastonikkareille ja poliitikoille, mutta keinotekoinen ja harhauttava valtion talouden kannalta. Tilastojen avaaminen ja tosiasioiden kertominen numeroiden takana olisi kaikkien kannalta rehellisempää.

Voidaan myös kysyä, onko työssä olevaksi laskettu työllistynyt ollenkaan, jos hän ei tule toimeen niillä tuloilla, mitä palkasta jää käteen verojen jälkeen.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin muutaman vuoden takainen selvitys osoittaa, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin korostuu matalapalkka-aloilla, kuten siivous- ja ravintola-aloilla.

Talousprofessori Virén: Työllisyysaste on kummajainen

Taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén on pitkään pitänyt esillä virheellisiä käsityksiä taloudesta ja työmarkkinoiden toimivuudesta.

Työllisyysasteesta Virén on huomauttanut muun muassa, ettei se huomioi julkisen rahan menoa, jolla joudutaan kompensoimaan matalapalkka-aloilla työskentelevien toimeentuloa.

Virén kirjoittaa blogissaan, ettei edes ”täysi” työllisyysaste tarkoita sitä, että työmarkkinoiden ongelmat olisivat ratkaistu.

– Työllisyysaste lasketaan 15-64 -vuotiaasta väestöstä. Vaikka osuus saataisiin nostettua sataan, ongelmat eivät lopu, jos (a) eläkeläisten (yli 65 vuotiaiden) osuus kaiken aikaa kasvaa ja (b) ihmiset saadaan työllistettyä vain matalapalkka-aloille, jolloin he ovat väistämättä nettotulonsiirtojen saajia. Ongelmat liittyvät rahaan, ei nuppilukuun, Virén kirjoittaa.

Hän myös huomauttaa, että työllissyysaste on itsessään kummajainen.

– Eihän Suomi ole mikään neuvostotalous, jossa ihmisiä hätistetään työmarkkinoille tai Siperiaan. Ei meillä ole eikä pidä olla mitään tavoitetasoa kulutuksenkaan suhteen.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaanakin aiemmin ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden tämän hetkisistä kasvunäkymistä.