Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Pääministeri Sanna Marin (sd), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelivat maanantaina Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon kuntavaalitentissä. Teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.

Ilmasto- ja luontohaittoja voidaan tarkastella eri tavoilla, esimerkiksi maittain tai vaihtoehtoisesti henkilöä kohden. Jussi Halla-aho ei pidä tarkoituksenmukaisena tarkastella ilmastohaittoja henkilöä kohden, koska Suomi on harvaan asuttu, kylmässä pohjoisessa sijaitseva maa.

– On selvää, että me emme pääse millään tiekartalla samanlaisiin per capita -päästöihin kuin jossain lämpimämmässä ja tiiviimmin asutussa maailmankolkassa, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa, että jos halutaan vähentää päästöjä globaalilla tasolla, vähennykset on tehtävä siellä, missä päästöjä tuotetaan eniten – kuten Kiinassa.

– En voi täysin allekirjoittaa sellaista ajattelua, että koska meillä on maksukykyä ja koska meidän hiilipäästöt henkilöä kohden ovat suuremmat kuin jossain muualla, niin meidän tulisi vaatia itseltämme paljon enemmän kuin niiden jotka tuottavat valtaosan ihmiskunnan päästöistä, Halla-aho sanoo.

Ylikireät ilmastotoimet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan

Sanna Marinin hallituksen eräänä ilmastotavoitteena puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Kuntavaalitentissä Marin korostikin nimenomaan edelläkävijyyden ja suunnan näyttämisen merkitystä

– Suomen on näytettävä muulle maailmalle, että muutos on mahdollinen jolloin samalla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointi samalla lisääntyy. Ollaan siis rohkeita ja tehdään muutosta ja vahvistetaan samalla taloutta, Marin sanoi.

Annika Saarikon mielestä teollisuuden olisi katsottava maailmaa ”vihreämpien lasien läpi”, mutta toisaalta ilmastotoimien tulisi olla ihmisten silmissä oikeudenmukaisia.
Halla-aho toteaa, että asiat ovat joka tapauksessa menossa parempaan suuntaan.

– Fossiilisista polttoaineista väistämättä päästään eroon ja nykyään ympäristöön suhtaudutaan jo aivan erilaisella kunnioituksella kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.

Halla-aho kuitenkin huomautti, että ylikireät ilmastotoimet voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan.

– Ilmastopolitiikassa pelisääntöjen tulisi olla globaaleja, koska ilmasto on globaali. Liian korkea paikallisen kunnianhimon taso johtaa siihen, että teollinen tuotanto ja toimeliaisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimon taso on matalampi, eli Suomen kaltaiset maat voivat päätyä maksamaan saastuttamistukea Kiinan ja Indonesian kaltaisille metsäteollisuusmaille.

Turpeen alasajossa huomioitava useita näkökulmia

Hallitus on jo aiemmin päättänyt turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Halla-aho totesi, että turve ja kivihiili ovat joka tapauksessa väistyviä energianlähteitä, eikä kukaan käytä niitä huvikseen. Halla-aho kuitenkin huomautti, että koska kunnianhimo turpeen ja hiilen alasajolle on kireämpi kuin monissa Suomen verrokkimaissa, se johtaa hulluihin tilanteisiin.

– Puuhun kohdistuu nyt paineita, esimerkiksi puusta haluttaisiin rakentaa enemmän. Toisaalta kivihiilen ja turpeen nopeutetulla alasajolla lisätään puun tarvetta polttoaineena. Kuitenkaan puuta ei saisi kaataa.

– On myös huomioitava, että kun tehdään energiaratkaisuja, esimerkiksi turpeen osalta, jotka edellyttävät suuria investointeja, johtaa se energian ja lämmön hinnan nousuun, joka puolestaan. nostaa yritysten kustannuksia ja ehkäisee työpaikkojen syntymistä. Toisaalta se näkyy myös palkansaajan kukkarossa pienempänä käteen jäävänä tulona, mikä vaikuttaa työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Tämä on monimutkainen yhtälö, jossa on otettava huomioon monenlaisia näkökulmia – ei siis voi ainoastaan tuijottaa turvetta tai kivihiiltä mörköinä.