Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

hiilipäästöt

Kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan tavoite 1,5 celsiusasteen lämpenemisestä vuoteen 2050 mennessä <a href="https://twitter.com/LuluRanne/status/1640608946103762946?s=20">ei toteudu</a> vapaaehtoisesti. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne pelkää, että ilmastopaniikin varjolla ajettu totalitarismi, jonka avulla kuvitellaan voitavan pelastaa planeetta, saattaa lopulta johtaa sanoinkuvaamattomaan inhimilliseen katastrofiin.

Esimerkiksi Manchesterin yliopiston energian ja ilmastomuutoksen professori Kevin Anderson <a href="https://theconversation.com/ipccs-conservative-nature-masks-true-scale-of-action-needed-to-avert-catastrophic-climate-change-202287">väittää</a>, kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan aivan oikein, ettei tuloillaan oleva teknologia ehdi vähentää päästöjä tarpeeksi nopeasti. Tilalle Anderson kuitenkin esittää kaiken aineellisen ja energian kulutuksen nopeaa leikkaamista, vaikka väkisin.
&#8211; Hänen mukaansa koko planeetan pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, tämä tarkoittaisi hiilijalanjäljen pienentämistä jopa yhteen kahdestoistaosaan nykyisestä. Tuloksena olisi Pohjois-Korean elintaso, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi Ylen suuressa vaalitentissä 20.3., Ranne sanoo.
Ratkaisuna totalitaristinen kontrolli
Kun ilmastotavoitteet karkaavat jatkuvasti kauemmas, esitetään yhä useammin ratkaisuksi elintason pakkoleikkausta ja ihmisten arjen kontrolloimista.
&#8211; Saksassa kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Äänestys pidettiin 26.3. Kaupunkilaiset eivät suostuneet leikkauksiin, Ranne kertoo.
Hollannin hallitus haluaa lopettaa tuhansia maatiloja pakolla. Kansa nousi 15.3.2023 aluevaaleissa vastarintaan. Viljelijäkansalaisten liike eli Boer-Burger Beweging (BBB) nousi kerralla Hollannin ylähuoneen eli senaatin suurimmaksi puolueeksi. Ranne pitää kuvaavana, että puolue on oikopäätä määritelty oikeistopopulistiseksi yrityksenä marginalisoida ja vähätellä sitä.
&#8211; Totalitarismiin kuuluu jokaisen yksilön elämän kaikkien osa-alueiden ideologiaperusteinen kontrollointi. Demokraattisesti kehittyneiden maiden energian- ja muun kulutuksen nopea leikkaaminen murto-osaan vaatisi mahdottomia tarjonnan ja yksilön kulutuksen pakkoleikkauksia.
EU totalitarismin tiellä
EU on juuri tällä kaiken kontrolloinnin tiellä: energian kulutuskatto, pakkoremontit, polttomoottorikielto, ennallistamisvaatimukset&#8230; lista on loputon. EU:n typpilainsäädäntö jumitti Hollannin kehittämisen. Pääministeri Mark Rutten hallituksen vastaus oli aie lopettaa väkisin 3 000 maatilaa ja maatalouteen liittyvää yritystä, kuten lannoitevalmistajia.
&#8211; Ympäristötotalitaristit eivät halua odottaa teknologiaratkaisuja, vaan leikata kaiken kulutuksen väkisin esiteolliselle ajalle.
Unohtuu, että vain työnjako, erikoistunut tuotanto ja kulutus mahdollistavat 8 miljardin väestön hengissä pitämisen jakamalla alkutuotannon ylijäämää kaikkien saataville. Kulutuksen nopea pudotus murto-osaan aiheuttaisi globaalin ruokakriisin, kun yhä useamman pitäisi huolehtia itse omasta ravinnonhankinnastaan. Se ei ole enää mahdollista.
&#8211; Käytännön ongelmia ei ole koskaan ratkaistu ideologioilla. Sri Lanka romahti pakollisella luomuviljelyllä. Kambodžan punaisten khmerien &#8220;Vuosi nolla&#8221; -utopiassa jokainen päätyi kuokkimaan maata ideologian rautaisessa otteessa. Miljoonia kuoli, Ranne varoittaa.
Vihreät khmerit
Ilmastopaniikin varjolla ajetaan pakkovaltaa, jolla kuvitellaan voitavan pelastaa planeetta.
&#8211; Tosiasiassa khmerien väri on nyt vain vihreä. Ajatus, että ihmiskunnan kulutus, mukaan lukien energia, ajettaisiin väkisin ja nopeasti 1,5 ⁰C:n tavoitteen vaatimaan murto-osaan, on jo uinut poliittiseen päätöksentekojärjestelmään.
&#8211; Ajatus pitää sisällään sanoinkuvaamattoman inhimillisen katastrofin ainekset. Ajattele, ketä äänestät, Ranne vetoaa.
&nbsp;

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Suomalaisille annetaan usein ymmärtää, että olemme muka suuria ilmastopahiksia, vaikka pitkälti kyse on vain poliittisesta retoriikasta. USA:n avaruushallinnon Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali, vaan jopa plussan puolella eli hiilinegatiivinen.

USA:n avaruushallinnon <a href="https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa-space-mission-takes-stock-of-carbon-dioxide-emissions-by-countries">Nasan hankkeessa</a> on satelliittimittauksilla kerätty maittain tietoja hiilidioksidipäästöistä sekä hiilinielujen määrästä eri maiden alueilla. Tiedot koskevat maiden hiilipäästöjä vuosina 2015-2020.
Nasan julkaisema kartta näyttää keskimääräiset hiilipäästöt ja hiilinielut Nasan OCO-2-satelliittimittausten arvioiden perusteella. Maat, joissa hiilipäästöt ovat korkeita, näkyvät kartalla tummanruskeina, ja vaaleampien sävyjen kautta vihreään siirtyvät sävyt kuvaavat niitä maita, joissa puolestaan hiilinielujen määrä on suurempi.
Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat kartan mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
Suomen päästöt ennätyksellisen alhaalla
Ilmaston eteen tehtävät toimet ovat hallinneet Suomen politiikkaa jo useiden vuosien ajan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mikä tavoite on kirjattu myös tuoreehkoon ilmastolakiin. Hyvä kysymys kuitenkin on, onko Suomi jo nyt hiilineutraali &#8211; tai peräti hiilinegatiivinen?
Jo vuonna 2021 ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ilmastovuosikertomuksesta selvisi, että Suomen päästöt olivat <a href="https://yle.fi/a/3-11993832">painuneet</a> ennätyksellisen alas. Globaalissa kokonaiskuvassa muutenkin Suomen merkitys hiilipäästöjen lähteenä on varsin pieni, promilleluokkaa.
Viime vuoden lopussa valtamedia Ylen johdolla kuitenkin julkaisi uutisia Suomen ”hiilinielujen romahduksesta” ja Yle kertoi Suomen hiilinielujen ”tipahtaneen historiallisen alas.”
Ilmastopolitiikasta väitöskirjan tehnyt ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola piti Ylen uutisointia yliampuvana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tämä on täydellisen naurettavaa. Emmekä me olisi koskaan kannattaneet EU-jäsenyyttä, jos olisimme nähneet että paras metsänhoitajavaltio ryöstetään. Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila” <a href="https://t.co/qxann839Z2">https://t.co/qxann839Z2</a>
&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/1605566167648706562?ref_src=twsrc%5Etfw">December 21, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilmastopaniikin lietsominen tukee viherhankkeita
Myös EU:n ilmastopolitiikka sorsii Suomea. Maassamme on liki 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, jotka toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan ei näitä suovarastoja kuitenkaan <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970">hyväksytä</a>. Ojittamattomien soiden jättämisellä pois laskuista on kuitenkin merkitystä Suomen kaltaisille maille, joilla on alueellaan paljon suoalueita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne katsookin Nasan laskelmiin viitaten, että Suomessa lietsottavan ilmastopaniikin tavoitteena on lähinnä tukea vihervasemmiston poliittisia hankkeita.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&quot;Nasa keräsi tarkkaa dataa siitä, miten paljon CO2-päästöjä yli 100 maasta oikeasti tulee – Satelliitti mittaa&quot;.
Tulos: Suomi on hiilinielu! 
Ilmastopaniikin tarkoitus on vain ylläpitää kriisiä vihervasemmiston tukemiseksi.<a href="https://twitter.com/persut?ref_src=twsrc%5Etfw">@persut</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/vihre%C3%A4khmerit?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vihreäkhmerit</a><a href="https://t.co/lUcTt863gP">https://t.co/lUcTt863gP</a> <a href="https://t.co/NkAuZOstf8">pic.twitter.com/NkAuZOstf8</a>
&mdash; Lulu Ranne (@LuluRanne) <a href="https://twitter.com/LuluRanne/status/1635178946471010304?ref_src=twsrc%5Etfw">March 13, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suomi ei ole päästöjen lähde
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että Nasan tuore satelliittimittaus asettaa Suomen ilmastopolitiikan ja hiilineutraaliustavoitteet outoon valoon. Perussuomalaiset on toistuvasti vaatinut Suomen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050, mikä on myös EU:n tavoite.
&#8211; Ylipäätään hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin niin, että hiilinielujen laskentatapaa muutetaan. Mikäli hiilinieluiksi huomioidaan myös suoalueet, Suomi on hiilinielu jo nyt eikä päästöjen lähde, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jota ei voi ratkaista paikallisesti eikä paikallisilla toimilla kuten Suomen ilmastopolitiikalla. Överiksi vedetystä ilmastopolitiikasta seurauksena on vain se, että suomalaisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kun-ilmastopolitiikka-vedetaan-overiksi-suomalaisen-elintaso-laskee-pohjois-korean-tasolle/">elintaso laskee</a> Pohjois-Korean tasolle.
Suomi on yksi harvoja maita, joka on onnistunut reilusti vähentämään päästöjään 2000-luvulla. Purra korostaa, että hiilinielujen laskentatavat ovat kuitenkin omiaan suosimaan ajattelutapaa, että Suomen pitäisi laskea runsaasti päästöjä eri sektoreilla.
&#8211; Etenkin vihreillä on tarve edistää omia narratiivejaan, että Suomi muka tuhoaa metsiään, jolloin vaaditaan koko ajan kunnianhimoisempia toimia, jotka kuitenkin kurittavat kotitalouksia ja teollisuutta.
&nbsp;

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään jättäneet perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin pitävät useimpia kirjelmässä esitettyjä EU-komission ehdotuksia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä mahdottomina hyväksyä. Ehdotus nostaisi uusiutuvan energian tavoitetasoja nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin.

&#8211; Suurin osa ehdotuksista on joko tavoitteiltaan vääriä, keinot ovat tavoitteisiin nähden vääriä ja Suomen etujen vastaisia tai niiden toteutustapa on huono ja lisää epävarmuutta tulevista sääntelymuutoksista, toteaa kansanedustaja Veikko Vallin.
Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että jäsenmaat eivät ole onnistuneet saavuttamaan edes aiempaa matalampaa tavoitetta, jolloin tavoitetason nostaminen entisestään ei ole perusteltua. Ehdotus muuttaisi tavoitetason myös sitovaksi, mikä vähentäisi maakohtaista harkintaa ja olisi poliittisen suvereniteetin siirto EU:lle.
Tuleeko tästä taas liittovaltiota ja maksettavaa?
Varsinainen kysymys onkin, että jos tavoitteesta tulee sitova ja se on muille EU-maille vaikea toteuttaa, joutuvatko nämä maat sanktioiden kohteeksi, maksetaanko niiden ilmasto- ja uusiutuvuustoimet yhteisestä kassasta vai pidetäänkö sopimuksiin sisältyvät sitovat tavoitteet kuolleina kirjaimina, kuten vakaussopimuksen kanssa on käynyt.
&#8211; Liian kunnianhimoisilla kirjauksilla on lopputuloksena joko Suomelle lisää maksettavaa tai unionin sopimuspohjan arvovallan hapertuminen, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Metsät pidettävä kansallisessa päätäntävallassa
EU samanaikaisesti ohjaa vähentämään energiankulutusta, lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja käyttämään matalien hiilipäästöjen energiantuotantomuotoja. Nämä tavoitteet voivat usein olla ristiriidassa, ja olisi syytä harkita priorisointia.
&#8211; Useissa asiantuntijalausunnoissa on todettu, että uusiutuvien käytön pakkolisäämisellä voi olla jopa kielteisiä ilmastovaikutuksia. Tarvitaan teknologianeutraaliutta, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
&#8211; Jotkut ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeetonta puuttumista markkinoiden toimintaan, joka on samalla merkittävä vallan siirto EU:lle ja ovenavaus metsäsuvereniteetista luopumiselle. Suomi ei voi suostua siihen, että ulkopuoliset tahot alkaisivat määräillä, miten me metsiämme hyödynnämme, etenkin, kun toimintamme kyllä kestää tarkastelun. Komissiolle ei pidä antaa delegoitua säädösvaltaa metsäasioihin.
&nbsp;

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: “Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”

Talousvaikuttaja, Marimekon suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila (kuvassa) ehdotti viime viikolla Suomeen 0,20 euron korotusta polttoainelitralle ”ilmastohätätilaverona”. Kansanedustaja Ari Koponen tyrmää ehdotuksen ja on suorastaan järkyttynyt siitä, ettei Ihamuotilalla tunnu olevan mitään käsitystä tavallisen suomalaisen arjesta.

&#8211; Auto on välttämättömyys suuressa osassa maata, ja polttoaine on jo nyt niin kallista, ettei valtaosalla ole varaa mihinkään hupimatkusteluun. Sen sijaan joidenkin työmatkan suorittaminen muulla kuin autolla ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Korotus voisi johtaa myös siihen, että matalapalkka-aloilla ihmiset jäisivät kotiin tukien varaan työmatkojen kallistuessa. Autoilun kustannuksia pitää päinvastoin pyrkiä keventämään, lataa perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Sähköautot eivät ole ekoautoja
Mika Ihamuotilan mukaan polttoaineen hintaa nostamalla autokanta sähköistyisi ja liikenne siirtyisi kiskoille, julkisiin välineisiin ja jopa kimppa-autoiluun.
&#8211; Sähköautojen hintojen pitäisi laskea radikaalisti, jotta se olisi mitenkään realistinen ratkaisu kaikille autoa aidosti arjessa tarvitseville, eikä isossa osassa Suomea julkinen liikenne ole vaihtoehto esimerkiksi töihin tai harrastuksiin kulkemiseen, Koponen harmittelee.
Koponen haluaa myös muistuttaa, ettei sähköautojen tuotanto ole niin ekologista ja vähäpäästöistä kuin ihmisille uskotellaan. Yhtä sähköautoa varten tarvitaan muun muassa 12 kiloa kobolttia, 7 kiloa litiumia ja 36 kiloa nikkeliä. Sen lisäksi, että akkujen valmistamiseen tarvitaan monia metalleja ja mineraaleja, niitä ei myöskään kierrätetä. Esimerkiksi kaikesta kaivetusta litiumista saadaan vain noin prosentin verran talteen. Sähköautolla pitäisi ajaa paljon, jotta hyötyjä saadaan todella esiin.
Vaateteollisuus on suuri päästöjen tuottaja
Koponen näkee Ihamuotilan ilmastoposeerauksen erikoisena, sillä vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Hiilipäästöt ovat esimerkiksi viisi kertaa suuremmat kuin muovin valmistaminen.
&#8211; Hallituksen ei pidä tarttua Ihamuotilan ehdotukseen. Tällaiset avaukset ovat vastuuttomia, ja niistä kärsisivät niin ahkerat työssäkäyvät kuin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat suomalaiset, eli juuri he, joita tulisi tarvittaessa tukea, ei rankaista lisää, Koponen päättää.
&nbsp;

Koponen järkyttyi talousvaikuttaja Ihamuotilan ehdotuksesta “ilmastohätätilaveroksi”: “Ei mitään käsitystä tavallisen suomalaisen arjesta”

Pääministeri Sanna Marin (sd), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelivat maanantaina Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon kuntavaalitentissä. Teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
 
Ilmasto- ja luontohaittoja voidaan tarkastella eri tavoilla, esimerkiksi maittain tai vaihtoehtoisesti henkilöä kohden. Jussi Halla-aho ei pidä tarkoituksenmukaisena tarkastella ilmastohaittoja henkilöä kohden, koska Suomi on harvaan asuttu, kylmässä pohjoisessa sijaitseva maa.
&#8211; On selvää, että me emme pääse millään tiekartalla samanlaisiin per capita -päästöihin kuin jossain lämpimämmässä ja tiiviimmin asutussa maailmankolkassa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa, että jos halutaan vähentää päästöjä globaalilla tasolla, vähennykset on tehtävä siellä, missä päästöjä tuotetaan eniten &#8211; kuten Kiinassa.
&#8211; En voi täysin allekirjoittaa sellaista ajattelua, että koska meillä on maksukykyä ja koska meidän hiilipäästöt henkilöä kohden ovat suuremmat kuin jossain muualla, niin meidän tulisi vaatia itseltämme paljon enemmän kuin niiden jotka tuottavat valtaosan ihmiskunnan päästöistä, Halla-aho sanoo.
Ylikireät ilmastotoimet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan
Sanna Marinin hallituksen eräänä ilmastotavoitteena puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Kuntavaalitentissä Marin korostikin nimenomaan edelläkävijyyden ja suunnan näyttämisen merkitystä
&#8211; Suomen on näytettävä muulle maailmalle, että muutos on mahdollinen jolloin samalla syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointi samalla lisääntyy. Ollaan siis rohkeita ja tehdään muutosta ja vahvistetaan samalla taloutta, Marin sanoi.
Annika Saarikon mielestä teollisuuden olisi katsottava maailmaa ”vihreämpien lasien läpi”, mutta toisaalta ilmastotoimien tulisi olla ihmisten silmissä oikeudenmukaisia. 
Halla-aho toteaa, että asiat ovat joka tapauksessa menossa parempaan suuntaan.
&#8211; Fossiilisista polttoaineista väistämättä päästään eroon ja nykyään ympäristöön suhtaudutaan jo aivan erilaisella kunnioituksella kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Halla-aho kuitenkin huomautti, että ylikireät ilmastotoimet voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan.
&#8211; Ilmastopolitiikassa pelisääntöjen tulisi olla globaaleja, koska ilmasto on globaali. Liian korkea paikallisen kunnianhimon taso johtaa siihen, että teollinen tuotanto ja toimeliaisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimon taso on matalampi, eli Suomen kaltaiset maat voivat päätyä maksamaan saastuttamistukea Kiinan ja Indonesian kaltaisille metsäteollisuusmaille.
Turpeen alasajossa huomioitava useita näkökulmia
Hallitus on jo aiemmin päättänyt turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Halla-aho totesi, että turve ja kivihiili ovat joka tapauksessa väistyviä energianlähteitä, eikä kukaan käytä niitä huvikseen. Halla-aho kuitenkin huomautti, että koska kunnianhimo turpeen ja hiilen alasajolle on kireämpi kuin monissa Suomen verrokkimaissa, se johtaa hulluihin tilanteisiin.
&#8211; Puuhun kohdistuu nyt paineita, esimerkiksi puusta haluttaisiin rakentaa enemmän. Toisaalta kivihiilen ja turpeen nopeutetulla alasajolla lisätään puun tarvetta polttoaineena. Kuitenkaan puuta ei saisi kaataa.
&#8211; On myös huomioitava, että kun tehdään energiaratkaisuja, esimerkiksi turpeen osalta, jotka edellyttävät suuria investointeja, johtaa se energian ja lämmön hinnan nousuun, joka puolestaan. nostaa yritysten kustannuksia ja ehkäisee työpaikkojen syntymistä. Toisaalta se näkyy myös palkansaajan kukkarossa pienempänä käteen jäävänä tulona, mikä vaikuttaa työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Tämä on monimutkainen yhtälö, jossa on otettava huomioon monenlaisia näkökulmia &#8211; ei siis voi ainoastaan tuijottaa turvetta tai kivihiiltä mörköinä.

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

hiilipäästöt

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: “Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”

Koponen järkyttyi talousvaikuttaja Ihamuotilan ehdotuksesta “ilmastohätätilaveroksi”: “Ei mitään käsitystä tavallisen suomalaisen arjesta”

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Uusimmat

Perussuomalaiset: Meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat – ”Uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida päättäväisesti”

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista