Kun Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan, tulee varasijalta eduskuntaan päässeelle Mikko Kärnälle lähtö. Europarlamentissa edessä on mutkikkaampi varasijakierrätys, jossa Brysseliin saattaa päästä neljänneltä varasijalta 16 135 äänellä.
Paavo Väyrynen on valittu europarlamenttiin 2014 ja eduskuntaan 2015. Kansanedustajan tehtävää ministerisalkutta jäänyt Väyrynen ei halunnut ottaa vastaan, joten Lapin vaalipiiristä eduskuntaan pääsi varasijalta Mikko Kärnä.
Nyt Väyrynen pyrkii presidentiksi, mutta siinä melko todennäköisessä tapauksessa ettei hän tule valituksi, aikoo Väyrynen palata loppukaudeksi eduskuntaan.
Tästä käynnistyy hämmentävän mutkikas dominovaikutus, joka kiertää Brysselin kautta ja päätyy uudestaan eduskuntaan.
Demokraatti-lehti kävi läpi koko keskustan varasijaketjun. Se alkaa europarlamenttivaaleista 2014, jolloin keskustan mandaatilla Brysseliin valittiin äänijärjestyksessä Olli Rehn (70 398 ääntä), Väyrynen (69 360 ääntä) ja Anneli Jäätteenmäki (59 538 ääntä).
Rehn palasi eduskuntaan 2001 ja hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula (39 809 ääntä). Hän taas on todennäköisesti siirtymässä maaliskuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jolloin europarlamenttiin nousee kansanedustaja Elsi Katainen (19 882 ääntä) toiselta varasijalta. Kataisen tilalle eduskuntaan taas nousee Eero Reijonen.
Väyrysen lähtö tarkoittaisi siirtymistä jo kolmanteen varasijaan, jolloin Brysselin koneeseen nousisi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (17 732 ääntä).
Pentikäinen ei torstaina osannut sanoa, ottaisiko hän paikan vastaan. Ellei, loppukauden meppi haetaan neljänneltä varasijalta. Se on kansanedustaja Mirja Vehkaperä (16 135 ääntä). Hänen paikkansa eduskunnassa saisi Hanna-Leena Mattila.
Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta asetelma ei näytä kovin hyvältä. Keskustan alkuperäinen euroedustajakolmikko sai vaaleissa yhteensä melkein 200 000 ääntä. Varasijasirkuksen jälkeen keskustan meppikolmikko jää selvästi alle 100 000 äänen.
