LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kelan työntekijät tekevät päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja arkeen. Päätökset voivat ymmärrettävästi herättää pettymystä ja voimakkaitakin tunteita. Se ei kuitenkaan koskaan oikeuta päätöksen tehneen työntekijän häirintään tai uhkailuun, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys, jolla halutaan parantaa Kelan henkilöstön turvallisuutta. Esityksen mukaan päätöksentekijän nimi voitaisiin jatkossa jättää pois toimeentulotukipäätöksistä ja niiden yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä. Näissä päätöksissä uhkailua ja häirintää esiintyy eniten. Muissa etuuspäätöksissä nimi voitaisiin jättää pois silloin, kun on oletettavaa, että työntekijään kohdistuu uhkailua tai häirintää.
– Tarve muutokselle on noussut suoraan Kelan henkilöstön arjesta. Kela kokeili jo aiemmin käytäntöä, jossa perustoimeentulotuen päätöksissä ei näkynyt ratkaisijan nimeä. Kokeilun taustalla olivat työntekijöihin kohdistuneet uhka- ja häirintätilanteet. Kokemukset olivat henkilöstön näkökulmasta erittäin myönteisiä: yli 90 prosenttia perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijoista koki henkilökohtaisen turvallisuutensa parantuneen kokeilun aikana, Mira Nieminen kertoo.
Kokeilua ei kuitenkaan voitu jatkaa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei silloisesta lainsäädännöstä löytynyt riittävää perustaa ratkaisijan nimen jättämiselle pois päätöksestä. Kela joutui tämän vuoksi palauttamaan nimet toimeentulotukipäätöksiin.
– Nyt asia ratkaistaan niin kuin se pitääkin ratkaista eli lainsäädännöllä, Nieminen toteaa.
– Kelan valtuutettujen puheenjohtajana pidän erittäin tärkeänä, että henkilöstön esiin nostamaan turvallisuushuoleen vastataan. Työntekijän ei pitäisi joutua pelkäämään, että hänen nimensä perusteella hänet etsitään esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai että virkatehtävässä tehty päätös johtaa henkilökohtaiseen häirintään tai uhkailuun.
Samalla asiakkaan oikeusturvasta on huolehdittava, Nieminen painottaa. Päätöksen tekijä on edelleen viranomaisprosessissa todennettavissa, eikä nimen poistaminen päätöksestä poista vastuuta tehdystä ratkaisusta tai asiakkaan mahdollisuutta hakea päätökseen muutosta.
– Viranomaisen toiminnan tulee olla avointa ja päätöksenteon asianmukaista. Avoimuuden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että yksittäinen työntekijä altistetaan tarpeettomasti henkilökohtaiselle häirinnälle tai uhkailulle.
– Kelan työntekijöillä on oikeus tehdä vaativaa ja vastuullista työtään turvallisesti. Aiemmasta kokeilusta saadut kokemukset osoittavat, että ratkaisijoiden nimien suojaamisella on henkilöstölle todellista merkitystä. Siksi on hyvä, että pitkään toivottu muutos viedään nyt lain tasolle ja henkilöstön turvallisuutta vahvistetaan pysyvällä tavalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vieraskielisille maksettavien sosiaalitukien voimakas kasvu huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpäätä. Hän nosti eduskunnan budjettikeskustelussa esiin Kelan tilastot, joiden mukaan vieraskieliset saavat jo yli 40 prosenttia perustoimeentulotuesta.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Sosiaalietuuksien väärinkäyttö on kasvanut isoksi ongelmaksi Ruotsissa. Iltalehti uutisoi, että ilmiö näkyy nyt myös Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää hyvänä, että hallituksen lakimuutos laajentaa Kelan tiedonsaantioikeuksia ja antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väärinkäytöksiin.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
