Presidentti Sauli Niinistö kertoi suhtautumisestaan Turun islamilaiseen terrori-iskuun Tampereen yliopistolla perjantai-iltana pidetyssä vaalitentissä.
Terrorismi nousi esiin parin ehdokkaan puheenvuoroissa, kun Lempäälän lukion opiskelija Juho Perko kysyi, millaisessa tilanteessa tasavallan presidentin tulisi pitää julkinen puheenvuoro kansalle?
Useimmat ehdokkaat mainitsivat esimerkkinä kansakuntaa syvästi järkyttävät tilanteet.
Niinistö: twiitti liian kevyt, puhe liian pelottava
Presidentti Niinistö kertoi itse miettineensä ”Turun tapahtumien” jälkeen, että miten hän tulisi presidenttinä reagoida.
Hän koki, että twiittaaminen olisi ollut liian kevyt tapa reagoida. Siksi hän päätti mennä itse paikalle Turkuun ja julkaista tapahtuneestä erillisen tiedotteen.
Niinistö ei kuitenkaan halunnut pitää Turun terrori-iskusta erillistä presidentin puhetta.
– Pitää olla tarkkana, ettei nostata liian pelottavaksi sitä tunnelmaa, perusteli Niinistö päätöstään.
Niinistö viittasi kommentissaan ”Turun tapahtumiin”. Poliisi tutkii alaikäiseksi itseään väittäneen, turvapaikanhakijana Suomeen tulleen muslimimiehen tekoja kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.
Pekka Haavisto otti esille vuoden 2011 Norjan terrori-iskun, jossa Anders Breivik tappoi 77 ihmistä. Niinistö meni vieläkin kauemmas ajassa taaksepäin mainiten Lapuan liikkeen vallankaappaushankkeen. Vuonna 1932 presidentti Svinhufvudin radiopuhe oli ratkaisevassa roolissa Mäntsälän kapinan lopettamisessa.
Natosta, rauhasta ja rakkaudesta
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen käyttäisi presidentin arvovaltaansa puhuakseen kansalaisille rauhasta ja rakkaudesta.
Nils Torvalds puolestaan haluaisi pitää puheen Suomen liittyessä Natoon. Laura Huhtasaari mainitsi esimerkkinä Britannian kuningattaren Brexit-kansanäänestyksen alla pitämän puheen, jossa kuningatar pyysi kansalaisia kertomaan hänelle kolme hyvää syytä, miksi jäädä Euroopan unioniin.
