

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla
EU:n komissio julkisti viime vuoden lopulla EU:n ilmasto- ja ympäristöohjelman eli Green Dealin Brysselissä. Sen mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen valmistelut, jonka tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutuminen vuoteen 2050 mennessä.
Green Deal on EU:n vastaus kasvaviin ympäristöhaasteisiin, joita ilmastonmuutos pahentaa vuosi vuodelta. Tänään tuota ohjelmaa käsiteltiin eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan toimesta.
Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén, Jenna Simula sekä Lulu Ranne antoivat hallitukselle ja komissiolle vahvaa kritiikkiä johtuen niiden harjoittamasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Hallitus jatkaa kansalaisten rankaisemista, koska se toimillaan hyväksyy kumileimaisimen tavoin komission ilmastopolitiikkaan liittyvät kiristystoimet päästöjen vähentämisessä.
– Meidän tulee ensisijaisesti huolehtia siitä, että maassamme voidaan harjoittaa maataloutta jatkossakin. Omavaraisuus on elinehto, joka turvaa ruuantuotantomme ja elintarvikehuoltomme myös kriisitilanteissa. Täten emme voi myöskään olla puoltamassa nyt tehtyä esitystä ilmastopoliittisista tavoitteista. Näemme ne liian kunnianhimoisina etenkin, kun Suomi on jo nyt ilmastopolitiikan kärkimaita. Nämä tavoitteet vain haittaavat viljelijöiden ja muiden alkutuottajien elämää.
– Kestävän ruuantuotannon tulee ottaa huomioon myös eläinten hyvinvointi. Tälläkin saralla Suomi on kunnostautunut, toisin kuin muut EU-maat, sanoo perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnan valiokuntavastaava Elomaa.
Tällainen kehitys on turmiollista Suomelle
Perussuomalaiset ovat päättäjinä huolissaan myös siitä, että EU aikoo ryhtyä tulevaisuudessa mahdollisesti kieltämään turvemaiden käyttöä maanviljelyssä ilmastopolitiikan varjolla.
– Tällainen kehitys on todella turmiollista maallemme. Toisekseen olemme hyvin huolestuneita siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä Suomen saamat maataloustuet ovat lähes kautta linjan pienenemässä, toteaa Lundén.
Perussuomalaisten mielestä on väärin, että syyllistetään maa- ja metsätaloutta harjoittavia yrityksiä ja ihmisiä ilmastopolitiikan varjolla.
– Tuomitsemme myös sen, että unioni sekaantuu jäsenmaidensa metsäpolitiikkaan. Näin ei saa tapahtua, sanoo Simula.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa erityisesti huoltovarmuuden ja kansallisen ruuantuotannon turvaamista. Lisäksi olemme valmiita tukemaan sekä biotaloutta että puurakentamista, koska niihin liittyy
– Suomen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia, toteaa Ranne.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Green Deal elinkeino maa- ja metsätalousvaliokunta Mikko Lunden hyvinvointi ilmastosopimus Ritva ”Kike” Elomaa Lulu Ranne Jenna Simula Metsäteollisuus Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teuvo Hakkarainen: ”Suomen oloja tuntemattomat EU-teknokraatit vaarantavat metsäteollisuutemme tulevaisuuden”

PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy

Ilmastotavoitteet maaseudun taakka – Simula: ”Tiukennuksilla lyödään kirves maanviljelijän polveen”

PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maatalouden alasajoa

Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu

Huhtasaari: Vihreä diili tulee Suomelle kalliiksi

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä

Hakkarainen linjaa: Ihmisen, talouden ja maapallon huomioivan metsäpolitiikan suuntaviivat
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















