Perussuomalaiset on nuorison ykköspuolue – nuoret kansanedustajat kertovat miksi

Viime vuosina tehtyjen useiden mielipidemittausten perusteella perussuomalaisista on tullut nuorison ykköspuolue Suomessa. Esimerkiksi viime eduskuntavaalien alla, keväällä 2023 perussuomalaiset oli suosituin puolue nuorten vaaleissa. Huomionarvoista myös on, että esimerkiksi Tiktokia käyttävistä nuorista lähes kolmannes äänestäisi perussuomalaisia, siinä missä kokoomusta äänestäisi vain joka kymmenes.

Miten perussuomalaisista on tullut – lähes vaivihkaa – nuorison ykköspuolue Suomessa, ja vieläpä niin, että perussuomalaiset on onnistunut säilyttämään tämän aseman nuorten keskuudessa? Kysymykseen vastaa ensiksi kansanedustaja Miko Bergbom. Hän puhui tänään keskiviikkona Vantaan Perussuomalaisten järjestämällä PS-foorumilla Vantaan kaupungintalolla.

Muut puolueet liian samanmielisiä

Bergbom on seurannut läheltä perussuomalaisten nousua johtavaksi nuorisopuolueeksi, sillä hän on entinen perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja.

Bergbom nostaa esille, kaksi merkittävää havaintoa jotka hän teki kiertäessään aiemmin ympäri Suomea muiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kanssa eri paneelitilaisuuksissa. Bergbom toteaa, että ensinnäkin perussuomalaiset erottuu edukseen muista puolueista.

– Jos näitä paneeleja olisi aikoinaan katsonut tavallinen, puoluepolitiikkaan perehtymätön nuori, niin hän ei olisi tiennyt, mikä erottaa esimerkiksi keskustanuoria kokoomusnuorista tai vihreistä nuorista. Kaikki tilaisuudet olivat käytännössä teemalla perussuomalaiset vastaan muut. Muilla puolueilla oli lähes täysin samanlainen lähestymiskulma kaikkiin keskeisiin politiikan kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon, ilmastopolitiikkaan ja niin edelleen. Tämä on ehkä yksi tekijä. Eli perussuomalaiset on aidosti ja oikeasti ainoa vaihtoehto nuorille monissa teemoissa.

Nuoret ottavat osumaa haittamaahanmuutosta

Bergbomin mukaan toinen selittävä tekijä PS-nuorisosuosiolle on se, että nuoret usein kohtaavat konkreettisesti monet yhteiskunnan ikävistä ilmiöistä, kuten esimerkiksi maahanmuuton nurjan puolen katujengien osalta.

– Nuoret kohtaavat maahanmuuton lieveilmiöt ensimmäisenä. Maahanmuuton haittoja ei kohtaa Kallion kuppilassa iltaa viettävä Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja, vaan todellisuuden kohtaa se suomalainen nuori, joka on tulossa illanvietosta ja menossa kotiin, ja yhtäkkiä häneltä ryöstetään merkkivaatteet päältä.

– Hän, nuori, on se, joka kohtaa ensimmäisenä maahanmuuton todellisuuden ja tämä on yksi selittävä tekijä perussuomalaisten suosiolle. Nuoret tietävät, mitä todellisuus on kaduilla. Ja he näkevät sen yhteiskunnallisen kehityksen, mihin Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut.

Maaseudulla nähdään, mitä ilmastopolitiikka tekee taloudelle

Bergbom arvioi, että toisaalta myös moni – etenkin maaseudulla asuva nuori – on saattanut omassa elämässään ottaa osumaa ylikunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, ja se on saanut ajattelemaan.

– Maaseudulla, jossa katujengit eivät ehkä ole akuutein ongelma, niin siellä maaseudun nuoret näkevät, mitä ilmastopolitiikka tarkoittaa heidän taloudelleen. Mitä tarkoittaa esimerkiksi se, kun nuoren pitäisi päästä kesätöihin, tai opiskelujen jälkeen töihin toiselle paikkakunnalle kymmenien kilometrien päähän? Nuorelle saatetaan sanoa, että hänen pitäisi ostaa sähköauto, tai muuten on ympäristörikollinen. Koita siinä sitten pienillä tuloilla – kun olet juuri saanut työpaikan – ostaa sähköautoja jotka maksavat usein vähintään 40 000 euroa. Siinä ollaan jo aika mahdottomassa tilanteessa.

Nuorista on tullut medialukutaitoisempia

Bergbomin kansanedustajakollegat Joakim Vigelius ja Onni Rostila kertovat omia näkemyksiään PS-nuorisokannatuksen syistä.

Rostila näkee, että yksinkertaisesti tämän päivän nuoret ovat medialukutaitoisempia kuin vanhemmat ikäpolvet.

– Tässä ajassa on meneillään tietynlainen median murros ja uudenlaisen median kuluttamisen trendi. Mitä tulee politiikkaan ja uutisiin, niin nuoremmat ikäpolvet osaavat itsekin jo etsiä tietoa eivätkä he luota ainoastaan niin sanotun valtamedian lusikalla syöttämään tarinaan.

Woken hiipuminen näkyy kannatusnousuna

Vigelius arvioi, että hiipumassa oleva, vasemmistovetoinen woke-kulttuuri näkyy myös vastareaktiona siten, että nuoriso siirtyy laajoin joukoin perussuomalaisten kannattajiksi.

Vigelius itse kutsuu wokea moderniksi riita-aatteeksi.

– Woke on väkinäistä loukkaantumista ja kaikelle herkistymistä, sellainen jatkuvan riidan hakemisen ja mukaherkistymisen aate. Se näkyy jo peruskouluissakin. Siinä on kaikki nämä intersektionaaliset feminismit, de-kolonialismit, antirasismi, black lives matter ja muut ylilyönnit.

– Woke on tullut ihmisten kasvoille viime vuosien aikana. Ensin yliopistoihin, sitten mediaan, hiljalleen yleiseen keskusteluun ja lopulta myös nuorten ja lasten elämänpiiriin. On käynyt niin, että he eivät uskalla enää kavereittensa kanssa puhua riitaisemmista asioista siksi, että joku voi loukkaantua verisesti ja yhtäkkiä pitää olla pyytelemässä anteeksi. Nähdäkseni tämä herättelee nuoria ajattelemaan omilla aivoillaan, että hei, ollaanko herkistytty vähän liikaa tässä ajassa? Pitäisikö puhua vähän rohkeammin? Pitäisikö meidän uskaltaa olla joskus eri mieltäkin jostain, eikä olla vain samanmielisiä loukkaantujia? Vigelius sanoo.