Perussuomalaiset vaati laajempia oikeuksia koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisyyn – vaatimukset kaadettiin äänestyksessä

Perussuomalaiset vaati eilen eduskunnassa lisäyksiä hallituksen esitykseen, jolla pyritään kitkemään ja ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja -väkivaltaa.

Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin kouluturvallisuuden ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta toimet ovat osittain riittämättömiä asiantuntijoidenkin mukaan.

Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan turvallisen opiskelun turvaamiseksi evätä jäljellä olevaksi päiväksi ja tiettyjen ehtojen täyttyessä sitä seuraavaksi päiväksi.

– Kuluvan työpäivän tai korkeintaan seuraavan päivän opetuksesta poistaminen ei riitä korjaamaan tilannetta, jossa esimerkiksi toisen oppilaan kouluturvallisuus on uhattuna. Seuraavana työpäivänä esimerkiksi väkivallan tekijä ja uhri palaavat samoille oppitunneille, perussuomalaisten sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ari Koponen toteaa.

Asiantuntijalausunnoissa samaa linjaa tukee myös Suomen Rehtorit ry.

Rehtorille lisäoikeuksia

Hallituksen esityksen mukaan vain monijäseninen ja varsin monialainen toimielin pystyy päättämään opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä määräaikaisesta erottamisesta. Perussuomalaiset kokee, että tämä on liian raskas hallinnollinen prosessi usein akuutteja toimia vaativassa tilanteessa.

– Näissä tilanteissa byrokratiaa on vähennettävä ja rehtorin oikeuksia kasvatettava niin, että perusopetuksen rehtorilla on oikeus enintään kahden viikon määräaikaiseen erottamiseen huoltajan tähän suostuessa.

– Toisella asteella rehtorilla on jo oikeus opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen, ja vastaava oikeus tarvitaan myös perusopetukseen, perussuomalaisten sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Kaisa Juuso huomauttaa.

Etelä-Karjalan malli

Lisäksi perussuomalaiset vaatii lisäpanoksia kouluväkivallan ennaltaehkäisyyn. Etelä-Karjalassa vuonna 2019 käyttöön otettu toimintamalli, jolla puututaan lainvastaisiin tekoihin kouluissa, on osoittautunut tehokkaaksi. Yleisimpien tekojen varalle on luotu selkeät toimintamallit, joiden mukaan tehdään ilmoituksia sosiaaliviranomaisille ja poliisille matalalla kynnyksellä.

– Ensimmäisen toimintavuoden aikana yksikään ryhmään ohjattu nuori ei ole uusinut tekoaan. Uuden toimintamallin hyvät tulokset antavatkin aihetta ottaa vastaava malli käyttöön koko maassa, sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo.

Perussuomalaisten esitykset rehtoreiden oikeuksien lisäämisestä sekä opetuksen mahdollisen epäämisen pidentämisestä eivät eduskunnassa menestyneet. Etelä-Karjalan mallin käyttöönotosta äänestetään ensi viikolla.